Turkin ja Syyrian tuhot järkyttivät paitsi ketä tahansa tuhokuvia nähneitä myös rakennusalan ammattilaisia.
Mukaan lukien yhdysvaltalaisen tv-kanavan CNN:n haastattelemaa maanjäristystekniikan professori Mustafa Erdikiä.
Häkellyttävää katastrofialueen kuvissa on se, että järistys kohteli vierekkäin seisovia rakennuksia monissa paikoissa eri tavoin.
Kuvat näyttävät, kuinka pystyyn jääneen talon vierestä naapuritalo on saattanut hajota betonimurskaksi.
Oulun yliopiston rakennesuunnittelun ja teknillisen mekaniikan professori Antti H. Niemi kertoo neljä mahdollista syytä, miksi jotkin talot jäivät pystyyn ja toiset eivät.
1. Teräksen puute
– Betoni on rakennusmateriaalina hauras. Jotta korkea rakennus kestää maanjäristyksen, siinä pitää olla riittävästi sitkeyttä ja muodonmuutoskykyä, Niemi selittää.
Näitä ominaisuuksia Niemen mukaan saadaan, kun betonirakenteissa käytetään terästä.
– Teräs on sitkeää, sanoo Niemi.
Niemi kertoo, että terästä käyttämällä rakennus kestää maanjäristyksistä aiheutuvia vetorasituksia.
– Teräksen rooli korostuu etenkin rakennusten pystysuuntaisissa pilareissa, koska ne ovat kriittisiä osia, sanoo Niemi.
Teräksen asentaminen rakenteisiin on kuitenkin haastavaa ja vaatii tarkkaa suunnittelua, etenkin korkeissa rakennuksissa.
2. Virheet ja puutteet suunnittelussa
Myös yksittäiset virheet rakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa voivat selittää tuhojen laajuutta.
Niemen mukaan rakennukset pyritään suunnittelemaan niin, että ne eivät missään tilanteessa romahtaisi maan tasalle.
Esimerkiksi Japanissa rakentaminen on hyvin kehittynyttä ja rakennukset suunnitellaan mahdollisimman joustaviksi.
– Turkissa riittävää muodonmuutoskykyä ei ollut varmistettu, eli käytännössä suunnittelu ei ole ollut tarpeeksi hyvää, sanoo Niemi.
Myös CNN:n haastattelema Mustafa Erdik pitää vakavana sitä, että rakennukset oli suunniteltu niin huonosti.
3. Rakennusten ikä
Niemi spekuloi, että vanhempia teräsbetonirakennuksia ei välttämättä alun perin suunniteltu kestämään voimakkaita maanjäristyksiä.
– Turkin rakentamisen maanjäristysmitoituksia, -säädöksiä ja -normeja on uudistettu merkittävästi vasta 2000-luvulle tultaessa, sanoo Niemi.
Niemen mukaan merkittäviä uudistuksia tehtiin vasta 2007 ja toisen kerran 2018.
– Karkeasti voi sanoa, että vanhemmat rakennukset ovat romahtaneet, vaikka joitain viitteitä on uudempienkin rakennusten sortumisesta, Niemi arvioi.
Uudemmissa rakennuksissa maanjäristysmitoitukset olisi pitänyt jo huomioida.
4. Rakentamisen valvonnan puute
Se, että myös uudempia rakennuksia sortui, saattaa kertoa valvonnan puutteista, korruptiosta tai sääntöjen kiertämisestä.
– Herää kysymys onko rakentamista valvottu riittävästi tai onko ohjeita noudatettu, Niemi pohtii.
Myös Erdik sanoo, että määräyksiä ei ole riittävästi noudatettu.
Turkki on ohjannut suunnittelua lakien ja hallinnollisten prosessien avulla, mutta parannettavaa on edelleen.
Määräyksiä ei ole aina noudatettu, koska rakentaminen olisi ollut kalliimpaa ja se olisi rajoittanut Turkin talouden kasvua.
Rakentamisen laatua kehitetty 2000-luvulla
Niemen mukaan Turkissa on vuosien varrella kohennettu rakentamisen laatua.
Ennen vuotta 1999 rakentaminen ei ollut kovinkaan säädeltyä eikä maanjäristyksen uhkaa liiemmin huomioitu.
Turkissa tapahtui vuonna 1999 maanjäristys, jossa kuoli 14 000 ihmisiä. Sen jälkeen Turkki on tiukentanut rakentamisen vaatimuksia.
Varsinaiset rakennusten toiminnalliset maanjäristysmitoitukset ovat alalla uusi asia, Niemi kertoo.
– Ne eivät olleet yleisiä ennen 2000-lukua, eivätkä ne ole vielä tänä päivänäkään kovin yleisiä.
Niemen mukaan nykyvaatimusten mukaisten rakennusten pitäisi kestää jopa lähes kahdeksan magnitudin järistykset.
Merkittävä vaikutus on kuitenkin myös sillä, kuinka syvällä järistys tapahtuu. Maanjäristyksen voimakkuus ei siis kerro koko totuutta.
Turkkilaiset tyytymättömiä rakentamisen laatuun ja valtion apuun
Turkkilaiset ovat arvostelleet kovin sanoin rakentamista. Heikko rakennusvalvonta ja korruptio ovat nakertaneet ihmisten uskoa kestävään rakentamiseen 2000-luvulla, kertoo CNBC.
HS:n haastatteleman Istanbulissa asuvan entisen arkkitehdin Kerem Tuncayn mukaan 2000-luvun loppupuolella rakentamisessa oli korruptiota.
Turkki on alkanut tutkimaan romahtaneiden rakennusten rakennuttajia ja määrännyt heitä kiinni otettaviksi.
Turkkilaiset ovat myös kritisoineet valtion hidasta reagointia kriisiin.
Järistyksistä on kulunut kaksi viikkoa
Viimeaikaiset maanjäristykset Turkissa ja Syyriassa ovat tuhoisimpien joukossa 2000-luvulla sattuneista järistyksistä.
Vain Pakistanissa, Kiinassa, Indonesiassa ja Haitissa tapahtuneet maanjäristykset ovat olleet tuhoisampia uhrien ja loukkaantuneiden määrällä mitattuna.
Suurin uhrimäärä oli Haitin maanjäristyksissä vuonna 2010, jolloin yli 500 000 ihmistä menehtyi ja loukkaantui.
Indonesiassa vuonna 2004 tapahtuneen järistyksen ja siitä seuranneen tsunamin takia ihmisiä kuoli yli 165 000. Loukkaantuneiden tarkkaa määrää ei tiedetä.
Turkissa ja Syyriassa kuolleita on tällä hetkellä ilmoitettu olevan yhteensä yli 46 000.
YK:n arvion mukaan kuolleiden määrä nousee yli 50 000:een. Loukkaantuneiden määrä on yli 75 000, mutta luvut tulevat nousemaan.
Maailman terveysjärjestö (WHO) arvioi, että järistykset voivat vaikuttaa yli 23 miljoonan ihmisen elämään.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 22. helmikuuta kello 23:een saakka.