Hyppää sisältöön

Istutetun taimenen alamittaa nostettu Päijänteellä

Rasvaevättömän taimenen saa pyytää, jos se on vähintään 60 senttiä pitkä. Rasvaevällinen taimen on rahoitettu.

Kuhmolainen taimen.
Taimenen alamitan nostamisella pyritään kohentamaan istutusten tuottoa. Kuva: Jani Korhonen
Mika Moksu

Eväleikatun, eli istutetun taimenen alamittaa on nostettu Kymijoen vesistöalueella.

Jatkossa Päijänteellä, sekä Heinolan että Hartolan kalatalousalueilla, saaliiksi saa ottaa rasvaevättömän taimenen, jonka pituus on vähintään kuusikymmentä senttiä.

Tarkoitus on parantaa istutusten tuottoa, sillä kookkaampi kala selviytyy luonnossa paremmin ja sen mahdollisuus lisääntyä luontaisesti kasvaa. Esimerkiksi Päijänteellä istutetut kalat kasvavat nopeasti, koska tärkeintä ravintoa, muikkua on runsaasti. Nopean kasvun vuoksi osa istukkaista otetaan saaliiksi liian varhain, eivätkä ne ole välttämättä ehtineet kasvaa sukukypsiksi.

Uusi, kalastuslakiin kirjattua alamittaa korkeampi alamitta on hyväksytty kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmiin.

Rasvaevällinen taimen on edelleen rauhoitettu. Sen saaliiksi ottamisesta voi saada maksettavakseen sakkojen lisäksi runsaan 2 400 euron korvaukset.

Esimerkiksi Päijänteellä suuri osa vapaa-ajankalastajista on jo pitkään käyttänyt vapaaehtoisesti 60 sentin pituutta taimenen alamittana.

Päijäthämäläisten kalatalousalueiden lisäksi uudet alamitat koskevat Pohjois-Päijänteen kalatalousaluetta, Leppäveden-Hankasalmen kalatalousaluetta sekä Saarijärven reitin kalatalousaluetta. Suonteen kalatalousalueella istutetun taimenen alamitta on jatkossa 55 senttiä.

Tiedot löytyvät myös kalastusrajoitus.fi (siirryt toiseen palveluun) -verkkopalvelusta ja kartta rajoitusalueesta Hämeen Kalatalouskeskuksen Facebook (siirryt toiseen palveluun)-sivulta.

Suosittelemme sinulle