Helsingin Myllypuron elintarvikejakelussa jonottaa ruoka-apua jokaisena jakelupäivänä jopa tuhatkunta ihmistä.
Toiminnanjohtaja Sinikka Backman kertoo, että viime kuukausina väkimäärä on lisääntynyt.
Hän toteaa ruuan hinnan kohoamisen näkyvän vääjäämättä leipäjonossa.
– Nuoriakin käy enemmän, ja ulkoisen olemuksen perusteella monen voisi kuvitella käyvän töissä, Backman kuvailee.
Backman ei usko kenenkään tulevan leipäjonoon huvin vuoksi. Pienituloisten arjessa ruuan hinnan nousu näkyy nopeasti, koska sähkön ja polttoaineiden hinnatkin ovat kallistuneet.
Backmanin mukaan kynnys jakelupisteelle tuloon on tehty matalaksi.
– Jokaisella jonottajalla on oma syynsä.
Hän muistuttaa, että esimerkiksi korona-ajan vaikutukset voivat olla kauaskantoisia. Maailmanlaajuinen pandemia vei monelta työpaikan ja toimeentulon pitkäksi aikaa, jopa pysyvästi.
– Muiden muassa lapsiperheet ja eläkeläiset tuntuvat olevan tiukilla hintojen kohotessa.
Myllypurossa elintarvikkeita jaetaan omaan kassiin kolmesti viikossa: maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin.
– Osa ihmisistä on jonossa jokaisena jakelupäivänä ja jotkut satunnaisesti, Backman sanoo.
Kustannusten nousu kurittaa avun antajia
Sinikka Backmanilla on yli 20 vuoden kokemus avustustyöstä. Hänen arvionsa tilanteen paranemisesta siten, että leipäjonot kävisivät tarpeettomiksi, on synkkä.
– Ruokajakelun piti olla tilapäistä laman aikana, mutta siitä näyttää valitettavasti tulleen pysyvää.
Hän kertoo, että jonossa on myös Ukrainan sotaa paenneita.
Yleinen kustannustason nousu on ajanut ahtaalle ruoka-apua järjestäviä yhdistyksiäkin. Jakelupisteille kaivataan lisää elintarvikkeita ja työntekijöitä.
– Esimerkiksi jätehuolto ja sähkön hinnan nousu ovat tehneet sen, ettemme ole voineet palkata riittävästi henkilökuntaa. Lähinnä näitä palkkatuettuja.
Backman toteaa, että tällä hetkellä tarvittaisiin ainakin kahdeksan uutta työntekijää.
Jaettavaa ruokaakin on aiempaa niukemmin: hävikkiruokaa riittää takavuosia vähemmän jakelupisteille.
– Totta kai se näkyy, onhan se hävikki vähentynyt. Olemme pääasiassa kauppojen hävikin varassa. Mutta täytyy sanoa, että aina tämä vähän sahaa. Aivan viime aikoina olemme saaneet elintarvikkeita jopa hieman paremmin kuin joinakin muina aikoina.
Backmanin mukaan jonosta kysellään myös vaippoja ja ruokaa lemmikeille.
– Jokaiselle pitäisi jatkossakin riittää annettavaa.
S-ryhmä: Hävikki on vähentynyt
Kauppajätti S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho kertoo hävikin myymälöissä vähentyneen vuosien saatossa. Viime vuodet hävikki on ollut isossa kuvassa kutakuinkin samansuuruista vuodesta toiseen.
Kaupat ovat alkaneet myydä eräpäivältään pian vanhoiksi käyviä tuotteita aiempaa näkyvämmin isoilla alennuksilla illan viimeisinä tunteina.
Päällysaho sanoo toivovansa, että kaupat onnistuisivat niin kutsutuilla punalaputetuilla tuotteilla palvelemaan asiakkaiden tarpeita entistä paremmin.
– Yhä useampi asiakkaista ostaa näitäkin tuotteita, mutta niiden määrä ei merkittävästi ole muuttunut.
Esimerkiksi valmisruokien myynti on ollut ajoittain selvässä kasvussa, mikä on vähentänyt hävikkiin menevien elintarvikkeiden määrää.
Myös Päällysahon mukaan ihmiset ovat reagoineet ruuan, sähkön ja polttoaineiden hinnan nousuun.
– Asiakkaamme kiinnittävät entistä enemmän huomiota tuotteiden vähittäishintoihin.
Myllypuron elintarvikejakelun toiminnanjohtaja Sinikka Backman sanoo ymmärtävänsä, että kauppojen tehtävänä on myydä ruokaa.
Hän heittää pallon poliittisille päättäjille.
– Jokaisen pitäisi hyvinvointivaltiossa saada ruokaa tavalla tai toisella. Nyt tuntuu, että leipäjonon väki on kasvottomia numeroita.
Ihmisvirran kasvaessa elintarvikejakelu ei pyöri pelkästään vapaaehtoisvoimin.
– Isot sähkö- ja polttoainelaskut vaikuttavat siten, ettemme voi palkata lisää avustustyöntekijöitä, Backman selventää.
EU-avustuskassit vaihtuvat maksukortteihin
Ruokaviraston johtava asiantuntija Eveliina Viitanen sanoo, että Euroopan unionin ruoka-apu on muuttunut rahaston ja sen säädösten uudistumisen vuoksi.
Perinteisistä EU:n ruokakasseista on luovuttu suunnitelmien mukaisesti. Viimeiset ruokakassit jaettiin noin vuosi sitten.
Suomessa tilalle tulevat maksukortit.
– Aineellinen apu toteutetaan hankkeina, joissa jaetaan maksukortteja, joilla avunsaaja voi itse ostaa kaupasta tarvitsemansa ruuan ja hygieniatarvikkeet, Viitanen sanoo.
Hän arvioi, että näillä näkymin ensimmäiset hankkeet käynnistyvät alkukesästä ja maksukortteja päästään jakamaan, kun hankkeet alkavat.
– Näemme, että avunsaajien kannalta uudistus on hyvä. Se on saanut valmistelun aikana hyvää palautetta.
Suomi on EU:n uudistuksen keihäänkärki, sillä toistaiseksi järjestelmää ei ole tällaisenaan käytössä missään EU-maassa. Suomen ohella uutta järjestemää valmistellaan Liettuassa.
Viitasen mukaan 40 euron arvoiset maksukortit on tarkoitus jakaa avunsaajille siten, että ihminen ohjataan samalla muun avun piiriin.
– Kortteja ei ole tarkoitus jakaa pikaisesti kohtaamatta avunsaajaa.
Myllypurossa saa elintarvikkeita omaan kassiin myös vastedes
Ruoka-avun saajia ei Suomessa tilastoida, mutta asiantuntija-arvioiden mukaan heitä on jopa 200 000.
Ruoka-apua on jaettu noin 20 miljoonaa kiloa vuodessa. Siitä EU:n ruoka-avun määrä on ollut noin kymmenen prosenttia eli kaksi miljoonaa kiloa.
Helsingin Myllypuron elintarvikejakelun toiminnanjohtaja Sinikka Backman sanoo, että Myllypurossa jaetaan hävikkiruokaa jatkossakin.
– EU:n uudistus ei liity meihin mitenkään. Jaamme hävikkiruokaa asiakkaan omaan kassiin jatkossakin.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 14. helmikuuta kello 23:een asti.