Venäläisten kiinteistönostelu Suomesta ryöpsähti viime vuonna kovaan kasvuun vuosien hiljaisen vaiheen jälkeen.
Maanmittauslaitoksen tuoreiden tilastojen mukaan venäläisten kiinteistökaupat kasvoivat viime vuonna 64 prosenttia edellisvuodesta, vaikka erilaisilla rajoitteilla (mm. rahansiirto) on koitettu rajoittaa venäläisten kiinteistönhankintaa.
Venäläiset tekivät viime vuonna 298 kiinteistökauppaa. Edellisvuonna niitä tehtiin 182 ja tätä ennen vielä vähemmän. Edellinen vastaava ostovuosi oli 2014, jolloin venäläisten omistukseen siirtyi 287 kiinteistöä.
Puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Anu Sallinen huomauttaa, että viime vuonna venäläiset myös myivät kiinteistöjään vilkkaasti.
– Suomea ei olla ostamassa pala palalta. Venäläisten kaupat ovat vähentyneet todella selkeästi 30.9.2022 voimaantulleiden viisumi- ja rajakäytänteiden jälkeen.
Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Esa Ärölä kertoo, että venäläiskauppojen kova kasvu selittyy pitkälti ns. sukulaiskaupoilla. Venäläiset ovat myyneet omistamiaan kiinteistöjä sukulaisilleen ja usein vain määräalan tai -osan kiinteistöstä.
Osakauppojen yleisyyteen viittaa myös hinta: venäläiskauppojen kauppasumma oli viime vuonna keskimäärin 65 400 euroa ja se on laskenut selvästi edellisvuodesta.
Kauppojen seurauksena yhdellä kiinteistöllä on oston jälkeen enemmän venäläisiä omistajia kuin ennen kauppaa. Taustalla on usein tavoite saada ”pääsylippu” Suomeen kiinteistökaupan avulla.
– Kiinteistö ei ole enää automaattisesti maahantulon peruste edes tilanteessa, jossa henkilöllä on viisumi, Sallinen kuitenkin muistuttaa.
Valtaosa asuu Suomessa entuudestaan
Sallisen mukaan valtaosa venäläisistä kiinteistönostajista asuu jo entuudestaan Suomessa.
– Vuosina 2020-2021 venäläisistä ostajista noin 70 prosenttia asui pysyvästi Suomessa. Tänä vuonna sodan alkamisesta syksyyn saakka ostajista 48 prosenttia oli Suomessa asuvia. Viisumikäytänteiden kiristämisen jälkeen suhdeluku palautui 70 prosenttiin.
Puolustusministeriö edellyttää ostolupaa kaikilta EU- tai ETA-maiden ulkopuolisilta kiinteistön ostajilta.
– Tällä hetkellä lähes kaikki venäläisiltä tulevat lupahakemukset tulevat maassa jo pysyvästi asuvilta. Niitä haetaan eniten Etelä-Karjalasta, Kymenlaaksosta, Etelä-Savosta ja Pohjois-Karjalasta.
Pääosa ostetuista kiinteistöistä on tuttuun tapaan joko asuin- tai vapaa-ajan käyttöön.
