Vuonna 2022 Nikolai (nimi muutettu) suunnitteli vihdoin saavansa lentäjän luvan ja aloittavansa uran kaupallisessa ilmailussa. Hän oli kuluttanut monen vuoden aikana koulutukseen jo noin 45 000 euroa. Tie lentäjäksi ei ollut helppo – Nikolai keräsi 15 000 euroa ensimmäistä lupaansa varten kirjaimellisesti sentti sentiltä: asui opiskelija-asuntolassa ja siivosi öisin linja-autoja.
Näiden vuosien aikana Nikolai ehti suorittaa asepalveluksen Suomessa, saada Suomen kansalaisuuden ja muuttaa pääkaupunkiseudulle. Haaveen toteutuminen oli koko ajan lähempänä, mutta sitten alkoi koronapandemia. Nikolain mukaan korona-aikana oli vaikea ilmoittautua Traficomin kokeisiin ja luvan saaminen venyi.
Vuoden 2021 joulukuussa Nikolai suoritti Suomessa lopultakin viimeisen teoriakokeen, jonka tulokset ovat voimassa kolme vuotta. Jäljellä oli käytännön lentokoe.
– Ja sitten koitti helmikuun 24. päivä. Olin aluksi aivan rikki – isäni on kotoisin Ukrainasta, joten voitte varmaan kuvitella, mitä tunsin, Nikolai kertoo.
– Melkein saman tien kaikki Suomen lentokoulut saivat Traficomilta ohjekirjeen, jonka mukaan ihmisiä, joilla on Venäjän passi, ei saanut päästää opetukseen tai kokeisiin. Tässä yhteydessä Traficom viittasi Euroopan Unionin lentoturvallisuusvirastoon (EASA), joka oli julkaissut kyseisen suosituksen. Suosituksessa kuitenkin sanotaan, että jos lentäjä aikoo luvan saatuaan työskennellä eurooppalaisissa lentoyhtiöissä, niin koulutukseen saa osallistua.
Nikolain mukaan käytännössä näin ei kuitenkaan ole, sillä Traficom ei salli Venäjän kansalaisten osallistua päättökokeeseen, vaikka heillä olisi EU-maan kansalaisuus.
Nikolai ei voinut lentää pitkään aikaan, mutta lopulta, monien kyselyjen jälkeen, joita hän lähetti muun muassa yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon, ulkoministeriöön ja jopa käräjäoikeuteen, Traficom lähetti ilmailukerhoihin kirjeen, jossa ilmoitettiin, että jos lentäjä saa lentoluvan myöntämisen jälkeen töitä suomalaisesta yhtiöstä, hän voi suorittaa opinnot loppuun Euroopassa. Tätä varten kuitenkin tarvitaan työsopimus tulevan työnantajan kanssa, mikä on Nikolain mukaan lähes mahdotonta.
– Se on sama kuin jos esimerkiksi Aalto-yliopistoon pyrkijältä vaadittaisiin hänen tulevan ammattinsa mukainen työsopimus.
Tällä hetkellä ongelmana on se, että Nikolai ei voi suorittaa viimeistä lentokoetta, joka vaaditaan lentäjän lupakirjan saamiseksi. Traficomilta ei ole tullut vastausta siihen, hyväksyvätkö he toisessa EU-maassa suoritetun kokeen.
Nikolain mukaan samassa tilanteessa ovat kymmenet Venäjän passin omistajat Suomessa ja useat sadat Euroopassa. Pelissä on pitkä koulutus ja siihen käytetyt kymmenet tuhannet eurot, ja joillakin myös tuleva ura.
Yle Novostin toimittaja on nähnyt Nikolain lentokirjan, hänen kirjeenvaihtonsa Traficomin virkamiesten kanssa, käräjäoikeuteen lähetetyn valituksen sekä yhteydenoton yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon.
Traficom: kielto, joka koskee Venäjän passin haltijoita, on voimassa muutamin poikkeuksin
Traficomin lentotoiminta ja koulutus -osaston päällikkö Kirsi Lähteenmäki-Riistama vastasi Yle Novostin kysymykseen seuraavasti:
– Traficomiin on saapunut keväästä 2022 alkaen Venäjän kaksoiskansalaisilta tiedusteluja siitä, minkälaiset oikeudet heillä on lentää Suomessa. Traficom on vastannut tiedusteluihin ottaen huomioon komission antaman ohjeistuksen. Komission ohjeistuksen mukaan henkilöllä oleva toinen kansalaisuus ei vapauta pakotteista. Vastauksia valmisteltaessa on oltu yhteydessä myös ulkoministeriöön.
Lähteenmäki-Riistaman mukaan ammatin harjoittamiseen liittyvässä toiminnassa Venäjän kansalainen voi kuitenkin komission ohjeistuksen mukaisesti toimia ohjaamomiehistön jäsenenä tai saada lentokoulutusta tietyissä tapauksissa, esimerkiksi jos henkilö työskentelee pakotteiden ulkopuolisessa EU-lentoyhtiössä.
Sen sijaan itsenäinen yksityislentäminen tai siihen kouluttautuminen on kaksoiskansalaisten kohdalla lähtökohtaisesti kielletty.
– Tällöin katsotaan, että toiminnasta määrää Venäjän kansalaisuuden omaava lentäjä tai oppilas, mikä on vastoin pakoteasetuksen tekstejä.
Jyväskylän yliopisto jätti tutkimusprojektista pois Venäjän kaksoiskansalaisen
Konstantin Sakharovskу opiskelee Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa. Vuoden 2022 kesällä hän suoritti alemman korkeakoulututkinnon ja opiskelee nyt maisteriksi.
Tuleva ura on kuitenkin joutunut uhatuksi Venäjän passin takia.
– Viime syksynä minulle tarjottiin mahdollisuutta osallistua kvanttitutkimukseen tutkimusapulaisena, ja tulevaisuudessa olisi ehkä mahdollista päästä jatko-opiskelijaksi. Kyseessä on tiedekunnan uusi tutkimussuunta. Mutta joulukuun lopussa minulle ilmoitettiin, etten voi työskennellä projektissa taustani takia. Tässä yhteydessä viitattiin rehtorin päätökseen.
Myöhemmin Sakharovskу sai yliopiston rehtorilta englanninkielisen kirjeen, jossa sanottiin, että yliopiston rekrytointiprosesseihin kuuluu pakotelainsäädännön arviointi tietyillä tieteenaloilla ja konsultaatio lakiasiantuntijoiden kanssa.
Kirjeessään rehtori viittasi tiedekunnan päätökseen olla palkkaamatta Sakharovskуa muun muassa sen takia, että työn myötä hän saisi pääsyn kvanttiteknologioita koskevaan tietoon. Tämä taas voisi tehdä hänestä Venäjän vakoilun potentiaalisen kohteen.
Yle Novostin toimittaja on nähnyt Sakharovskуn kirjeenvaihdon yliopiston edustajien kanssa.
– Jos kysymyksessä on yksittäinen tapaus yliopistossa, niin pidän sitä syntyperästä johtuvana syrjintänä. Jos kysymyksessä taas on valtion uusi politiikka, niin silloin olen huolissani perheeni puolesta – ennen kaikkea tilanteen epämääräisyyden takia, Sakharovskу sanoo.
Harrastajaurheilijaa ei päästetty Finlandia-hiihtoon, johon osallistumisesta hän oli maksanut jo neljä vuotta sitten
Syrjintätapaukset ulottuvat jopa vapaa-aikaan.
Alina (nimi muutettu) kertoi Yle Novostille, että häneltä evättiin mahdollisuus osallistua Finlandia-hiihtoon sen takia, että kisaan ei hyväksytä osallistujia, joilla on Venäjän tai Valko-Venäjän kansalaisuus.
Harrastajaurheilija Alina muutti Suomeen neljä vuotta sitten. Hän ilmoittautui Finlandia-hiihtoon jo vuonna 2019, mutta tapahtumaa siirrettiin kolme kertaa muun muassa koronarajoitusten takia.
Vuonna 2023 selvisi, että kisajärjestäjät ovat evänneet mahdollisuuden osallistua kisaan urheilijoilta, joilla on Venäjän passi, vaikka heillä olisikin pysyvä oleskelulupa Suomessa.
– Olin yhteydessä Lahden Hiihtoseuraan ja kerroin, että asun pysyvästi Suomessa, vaikka minulla ei vielä ole Suomen passia. Minulle sanottiin, että päätöksen olla päästämättä Venäjän kansalaisia Finlandia-hiihtoon teki tapahtuman johto, eikä päätöstä muuteta, Alina kertoo.
– Alun perin minulle ei haluttu edes palauttaa osallistujamaksua, 85:tä euroa, jonka olin maksanut jo vuonna 2019. Lopulta hiihtoseuran johto suostui vähentämään summan harjoittelumaksuistani.
Yle Novostin toimittaja on nähnyt Alinan ja seuran välisen kirjeenvaihdon.
Ministeriöt pallottelevat vastuuta keskenään
Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi, ettei Suomessa asuvia venäläisiä tule syrjiä Venäjän valtion toimien takia. Käytännössä syrjintään viittaavia tapauksia tulee kuitenkin esille yhä enemmän.
Suomessa asuu yli 80 000 ihmistä, joiden äidinkieli on venäjä. Heistä 36 000 on kaksoiskansalaisia. Helsingissä yleisin vähemmistökieli on venäjä, jota puhuu noin 20 000 asukasta.
Yle Novostin toimittaja pyysi ministeriöiden edustajia kommentoimaan yllä mainittuja tapauksia. Pyynnöt osoitettiin oikeus-, sisä- ja ulkoministeriöihin, tasa-arvoministerin kansliaan ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon.
Jutun valmistumiseen mennessä toimitus sai vastaukset vain sisä- ja oikeusministeriöstä.
Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) lähetti erityisavustajansa kautta seuraavan vastauksen:
”En pysty ottamaan kantaa esiin tuotuihin yksittäisiin tapauksiin. On kuitenkin todettava, että Suomessa ei ole sijaa minkäänlaiselle syrjinnälle. Jokainen hallinnonala ja toimija on vastuussa omasta toiminnastaan. Viranomaispäätöksistä on mahdollista valittaa, jolloin tulee myös tutkituksi, onko kyseessä ollut lain tarkoittama perusteeton syrjintä. Suomi on vahva demokratia ja oikeusvaltio, jossa kunnioitetaan vähemmistöjen oikeuksia. Suomessa asuvien venäläisten on voitava elää turvallisesti joukossamme.”
Oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen vastasi sähköpostitse, että edellämainitut syrjintätapaukset eivät ole ministeriön vaikutuspiirissä. Samalla Timonen huomautti, että ministeriön alaisuudessa toimiva Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) julkaisi maaliskuussa kannanoton, jossa komitea tuomitsee kaiken rasismin, vihapuheen tai muun häirinnän, joka kohdistuu venäjänkielisiin.
Tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvistin (r.) toimisto puolestaan ei vastannut toimittajan yhteydenottoihin lainkaan.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu: minkäänlainen syrjintä, joka kohdistuu Suomessa asuviin venäläisiin, ei ole sallittua
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman sanoo puhelinhaastattelussa, että koska laki sallii kaksoiskansalaisuuden, ihmisiä ei pitäisi sillä perusteella asettaa eriarvoiseen asemaan. Stenman kuitenkin huomauttaa, että Venäjän hyökkäyssodan vuoksi on asetettu EU-pakotteita, jotka voivat joissain tapauksissa vaikuttaa siihen, miten viranomaiset ja eri toimijat kohtelevat Venäjän kansalaisia.
– Kyllä Suomessa valitettavasti sellainen tilanne on, että näiden pakotteiden ulkopuolella joskus on laadittu omia sääntöjä ja myöskin niin, että herää kysymys siitä, onko Venäjän kansalaisia ja myös Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisia syrjitty.
Stenmanin mukaan toimiston käsittelyssä on joitakin tapauksia, joissa on syrjintäepäilyjä.
– On ehkä ollut ajatus, että halutaan toimia sodan vastaisesti tai tukea ukrainalaisia ja Ukrainaa. Silloin ajatellaan, että halutaan näyttää tämä niin, että rajoitetaan tavalla tai toisella Venäjän kansalaisten toimintaa. Yleisesti ottaen olemme pitäneet tätä ongelmallisena ja olemme myös viestittäneet, että minkäänlainen rasismi tai muunlainen syrjintä, joka kohdistuu Suomessa asuviin venäläisiin, ei ole sallittua.
Viimeinen toivo on Euroopan unionin tuomioistuin
Nyt Nikolai laittaa toivonsa Ekaterina Islentyevaan, joka on jättänyt haasteen Euroopan unionin tuomioistuimeen. Hän vaatii kumoamaan päätöksen, jonka nojalla Venäjän kansalaisuuden omaavilta lentäjiltä kielletään mahdollisuus ohjata ilma-aluksia. Islentyeva on harrastajalentäjä, Eurooppa-oikeuden tohtori ja Luxemburgin kansalainen.
– Tämä on aivan käsittämätöntä. En muista, että nykyaikaisessa oikeuskäytännössä olisi ollut tällaisia ennakkotapauksia. Osalta EU-kansalaisista vietiin heidän lailliset oikeutensa.
Nikolai ja monet muut toivovat, että tuomioistuimen päätös selventäisi tilannetta.
– Me kaikki odotamme, että oikeuskäsittely järjestetään pian ja asiaan tulisi edes jonkunlainen selvyys.
Oikeuskäsittelyn ajankohta ei ole kuitenkaan vielä tiedossa. Sitä ennen ihmiset ovat löysässä hirressä.
Artikkeli on ilmestynyt myös venäjäksi.
Tekstin on venäjän kielestä kääntänyt Heli Jormanainen.
