Seitsenottelun kaksinkertainen nuorten maailmanmestari Saga Vanninen, 19, on yleisurheilun hallikauden suurimpia suomalaisonnistujia. Toista kertaa peräkkäin Vuoden nuoreksi urheilijaksi valittu huippulahjakkuus on ollut lähes jokaisessa lajissa ennätysvireessä.
Pari viikkoa sitten hän teki syömähammaslajissaan kuulantyönnössä jättimäisen 87 sentin ennätyskohennuksen lukemiin 15,95. Aidoissa 60 metrin matkalla ennätyksestä on pudonnut seitsemän sadasosaa (8,31). Pituushypyssä hän on ponkaissut halliennätyksensä (629).
Helmikuun alussa Tallinnassa vahva vire konkretisoitui myös ottelussa, jossa Tampereen Pyrinnön urheilija lähenteli Tiia Hautalan 23 vuotta vanhaa 5-ottelun SE-sarjaa (4 580). Vanninen otteli Suomen kaikkien aikojen tilaston kakkoseksi pistein 4 541.
Euroopan tilastossa Vanninen on kolmantena.
Kuulaennätys 15,95 on naisten ottelussa erittäin kova tulos. Esimerkiksi Tokion olympialaisissa sillä olisi otettu lajivoitto. Kaksinkertainen olympia- ja MM-voittaja Nafissatou Thiam on kuularingissä yksi parhaimmista ottelijoista.
Hänen ennätyksensä on viisi vuotta sitten hallissa tehty 15,52. Ottelussa hän on yltänyt parhaimmillaan tulokseen 15,41.
Tallinnan ottelussa Vanninen työnsi 15,56. Viime kesän Oregonin MM-kisoissa Hollannin Anouk Vetter pukkasi 16,25, mutta Vanninen olisi ollut ennätyksellään kirkkaasti kakkonen.
– Se oli vähän yllätys, koska kuulaan ei ole satsattu teknisesti. Olemme keskittyneet juoksuun aika paljon, minkä takia kehitystä osasi odottaa muissa lajeissa, Vanninen kertoo Yle Urheilulle.
Vannista on valmentanut syksystä lähtien ex-moniottelija Jesse Jokinen.
Hän on mielissään Vannisen 5-ottelusta. Jokisen mukaan roima kuulaparannus on seurausta ylä- ja keskivartalon kehittyneistä voimatasoista.
– Kun nuorten sarjoista tullaan aikuisten sarjoihin, ennätystehtailun tuominen joka lajiin on hieno tavoite, mutta siinä onnistuminen on harvinaista. Sagasta tuntui, että se (ottelu) meni alakanttiin, mutta valmentajana pitää sanoa, että tulos oli tosi kova, Jokinen kertoo.
Lisää nopeutta uusilla opeilla
Vannisen valmentajana toimi aiemmin Matti Liimatainen. Jokinen oli Vanniselle entuudestaan tuttu valmentaja nuorten arvokisoista, joissa Jokinen on toiminut otteluiden lajivalmentajana.
Vannisen mielestä Liimataisen ja Jokisen valmennusfilosofian pääkohdat ovat pääsääntöisesti samanlaiset. Jokinen sanoo, että harjoittelussa on yritetty säilyttää niitä asioita, jotka ovat ennestään toimineet.
Vannisen yksi selvistä kehityskohteista on nopeus. Urheilijan mukaan juoksunopeutta on pyritty nostamaan tekniikan kautta.
– Matti on ollut tosi hyvä esimerkiksi tehontuoton valmentamisessa. Sitä on saatu ylläpidettyä, mutta juoksuharjoitteluun on tuotu pikkaisen lisää, Jokinen toteaa.
Harjoittelun rytmitys on muuttunut Jokisen valmennuksessa.
– Kevyemmät ja kovemmat harjoittelujaksot ovat erikseen. Juoksumääriin on panostettu enemmän, Vanninen avaa.
Viisiottelussa Vannisen haastava laji oli korkeus, jossa hän jäi tulokseen 170.
– Se on ollut treeneissäkin haastava laji. Sitä saa ehkä ennen kesää paremmalle mallille. En tiedä, ehtiikö enää hallikaudelle, Vanninen miettii.
EM-hallit ja Suomen ennätys
Toukokuussa 20 vuotta täyttävä ottelijalahjakkuus on hivuttautumassa maaliskuun avausviikolla Turkin Istanbulissa pidettäviin EM-halleihin. Vanninen on EM-rankingissa sijalla 11. EM-kisoihin otetaan 14 urheilijaa.
Jokinen on luottavainen EM-paikan suhteen. Hänen mukaansa moni Vannisen yläpuolella olevista urheilijoista on jo ilmoittanut jättävänsä kisat väliin.
Edellinen EM-hallien ottelussa kilpaillut suomalaisnainen on Tiia Hautala vuodelta 2002. Hän oli parhaimmillaan neljäs.
– Koskaan ei voi varmaksi sanoa, mutta nyt näyttää hyvältä. Jos pääsemme mukaan, lähdemme Istanbuliin. Siellä sitten kovemmat pisteet, Jokinen luottaa.
EM-halleissa sijoitus pisteille eli kahdeksan parhaan joukkoon olisi realismia. Kuusi vuotta sitten Vannisen ennätys olisi riittänyt kuudenteen ja neljä vuotta sitten kahdeksanteen sijaan. Molemmissa kisoissa EM-pronssia otettiin pisteillä 4 723.
Huippuonnistumisella mitalikaan ei olisi haihattelua, vaikka Vanninen ja Jokinen eivät ole asettaneet sitä tavoitteeksi. Edellisissä EM-halleissa pronssiin riitti 4 644.
Korkeus on Vannisen ennätyssarjassa laji, josta saa helpoimmin hyviä lisäpisteitä. Vannisen ennätys on 179.
Jokinen muistuttaa, että Tallinnan 5-ottelussa Vanninen kisasi ensimmäistä kertaa tällä kaudella korkeudessa.
– Jos korkeudessa saa tulosta pari korkeutta ylöspäin, 50–100 pisteen parannus on realismia. Se vaatii kovaa onnistumista, mutta en näe sitä mahdottomana, jos korkeus kulkee, Jokinen aprikoi.
Jokinen lisää, että Vannisen vahvoissa lajeissa on varaa parantaa vielä tänä talvena. Ottelun kuulassa hän jäi 39 senttiä ennätyksestään 15,95. Kunnianhimoinen urheilija on puhunut 16 metrin puhkaisusta.
– Kuulassa perustaso on hyvä. Aidoissakin paremmalla lähdöllä voi päästä napsun kovempaa. Kun vain suoritusvarmuuden saa ylläpidettyä, on pelivaraa tälle kaudelle, Jokinen näkee.
Vanninen tähyää Tiia Hautalan 23 vuotta vanhan SE-tuloksen (4 580) lyömiseen.
– Rehellisesti sanottuna Suomen ennätys on haarukassa. Sitä ei pidä enää peitellä, Jokinen sanoo.
Yleisurheilun SM-hallit 18.–19. helmikuuta suorana Yle Areenassa ja TV2:ssa jälkilähetyksenä.