Seuraava hallitus joutuu aloittamaan työnsä pahasti takamatkalta valtion menojen ja tulojen tasapainottamisessa.
Pelkästään inflaatio ja nykyisten lainojen korkomenojen nousu tarkoittavat, että valtio joutuu ottamaan velkaa vähintään 10 miljardin euroa vuosittain ensi hallituskaudella kattaakseen menot.
Näin laskee valtiovarainministeriö, joka julkaisee ensi maanantaina tilannekuvan uuden hallituksen työn pohjaksi.
Virkakunnan arvion mukaan tilanne on vakava ja nopeasti heikentynyt, kertoi valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) Ylen aamussa perjantaina.
– Luvut tarkoittavat tulevaa hallitusta varten sitä, että lainaa joudutaan joka vuosi ottamaan yli kymmenen miljardia. Tämä luku on pohjilla ilman yhtään uutta kriisiä tai poliittista menolisäyspäätöstä.
Saarikon mukaan tästä summasta suurinta osaa selittävät korkomenot eli valtion ottaman velan lainanhoitokulut.
– Toinen nopeasti kohonnut menoerä on niin sanotut automaattisesti menoja nostavat indeksit vaikkapa hyvinvointialueille, eläkkeisiin ja koulutukseen. Sekin on kasvattanut lainan tarvetta.
”Kaikki puolueet vastuussa”
Suomen valtiolla oli velkaa tammikuun lopussa reilut 144 miljardia euroa. Saarikko pitää itseään ja kaikkia Suomen puolueita vastuullisina velkaantumisesta.
– On hyvä asia, että suomalaiset tuntuvat laajasti olevan huolissaan velasta. Se on tärkeä pohja meille päättäjille tulevina vuosina ryhtyä tätä tilannetta korjaamaan, Saarikko sanoo.
Saarikko vierittää vastuuta velkaantumisesta edellisillekin hallituksille.
– Tämä kehitys, viivan alle jäänyt miinus ja velaksi eläminen ovat jatkuneet Suomessa jo 15 vuotta, Saarikko sanoo radion puolella Ykkösaamussa.
Tuolloin Suomessa oli Matti Vanhasen (kesk.) toinen hallitus, jota seurasi Jyrki Kataisen (kok.) hallitus.
Entä nykyisen hallituksen päätökset, jos kriisejä ei lasketa?
– Nykyisen hallituskauden selkeät poliittiset päätökset ohi koronan ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten, se selittää velasta noin 2,5 miljardia.
Summa pitää sisällään Saarikon mukaan muun muassa hoitajamitoituksen, panostukset koulutukseen ja pienimpien eläkkeiden korotusten.
Eduskunta äänestää välikysymyksessä
Eduskunta äänestää iltapäivän täysistunnossaan välikysymyksestä, joka koskee julkisen talouden velkaantumista. Oppositiopuolueet kokoomus, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt ovat syyttäneet hallitusta holtittomasta velkaantumisesta ja vastuuttomasta talouspolitiikasta.
Keskiviikkona vastauksessaan välikysymykseen hallitus vetosi vaalikauden kriiseihin: koronapandemiaan ja Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaan. Saarikko huomautti, että myös oppositio on tukenut pandemian ja hyökkäyssodan aiheuttamia miljardien lisämenoja.
Voit keskustella aiheesta 11.2. kello 23:een saakka.