Kyläyhdistyksen konkurssi on Suomessa harvinaista. Maakunnallinen kyläyhdistys Kainuun Nuotta teki alkuvuodesta konkurssin, joka yllätti monet, myös Suomen Kylät -yhdistyksen, jonka jäsen Nuotta oli.
Suomen Kylät -toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto on seurannut tilannetta harmistuneena, koska Nuotan vastuulla on ollut kylätoiminnan tukeminen Kainuussa.
– Kainuun kylätoiminnassa tulee tauko. Toivotaan, että paussi jää parin kuukauden mittaiseksi. Viestimme on, että tästä selvitään, sanoo Koivisto.
Kainuun Nuotta on rakentanut yhteyksiä kylien ja julkisen sektorin välille. Se on myös auttanut hankemaailmassa ja esimerkiksi nettisivujen rakentamisessa. Suomussalmen Ruhtinansalmen kyläyhdistyksen sihteeri Jonna Seppäselle Nuotan konkurssi oli iso pettymys, koska iso avun antaja on pois.
– Se on ollut kyliä kokoava tekijä ja yhteistyökanava Suomen kylien suuntaan. On ikävää, että tilanne on mennyt tähän.
Seppänen korostaa, että pienillä kylillä on elämää ja jonkun on otettava koppi, kun kylillä tarvitaan tukea.
– Aika näyttää, mikä on se puute, joka kylillä huomataan, kun tällainen tekijä puuttuu.
Ravintolabisnes oli riski, joka toteutui
Kainuun Nuotan puheenjohtaja Markku Väisäsen mukaan alamäki alkoi, kun hyvin tuottava ravintola yhdistyksen omistamassa Teppanakeskuksessa loppui kertaheitolla koronan takia kaksi vuotta sitten.
Aleksi Koiviston mukaan Kainuun Nuotan tapauksessa on mennyt bisnekset ja kolmannen sektorin rooli sekaisin. Järjestö, joka päättää lähteä mukaan yritystoimintaa, ottaa aina riskin.
– Tämä on tosi uniikki tilanne, koska esimerkiksi lounasravintolatoimintaa ei ole muilla jäsenillämme.
Suomen Kylät tekee nyt väliaikaisjärjestelyjä, joilla tuetaan Kainuun kyläyhdistysten toimintaa. Kainuun Nuottaa on rahoitettu kylätoiminnan valtionavulla, mutta sen maksaminen on nyt keskeytetty konkurssin takia.
– Etsimme rahoitusmallia ja väliaikaista toteuttajaa, jolla tuemme kainuulaista kylätoimintaa.
Jokainen maakunta saa kylätoiminnan valtionapua noin 45 000 euroa vuodessa. Kainuussa tehdään Koiviston mukaan esimerkillistä kylätoimintaa ja toimijat ansaitsevat kaiken tuen.
Kainuussa on hänen mukaansa niin sanottuja hittikyliä, joissa on pieni määrä asukkaita mutta suuri vaikuttavuus ja iso määrä tekemistä.
Esimerkkinä toimii Sotkamossa Paakin kylä, joka vetää jäälyhdyillä porukkaa paikalle jonoksi asti.
– Kyliin on muuttanut uusia ihmisiä ja meillä on pandemian jälkeinen landemia. Kylissä on isoa intoa.
Yhdistykset luovat merkityksellisyyttä elämään
Kainuun Nuotan konkurssi laittaa Kainuun aluekehitysjohtaja Jouni Ponnikkaan herätyskellot soimaan. Hänen mielestään kyse on siitä, osaako yhteiskunta tukea kolmannen sektorin toimintaa.
– Yhdistykset ja kolmas sektori luovat ihmisten elämän merkityksellisyyttä. Niissä tehdään vapaaehtoistoimintaa, joka on ihmisille tärkeää.
Kun julkinen sektori painii kustannuskriisissä, karsii menoja ja tehostaa toimintaa, kolmas sektori palveluineen luo sosiaalista pääomaa, yhteisöllisyyttä ja vähentää syrjäytymistä.
Ponnikas nostaa esimerkiksi vajaatyökykyiset, joille yhdistysten luomat tietynlaiset välityömarkkinat ovat tärkeä keino päästä työelämään.
– Yhdistykset ovat erittäin tärkeitä syrjäytymisen ehkäisijöitä ja ne pitävät yhteisön ehjänä.
Kyläyhteisöt luovat myös pito- ja vetovoimaa lisäämällä palvelutarjontaa ja kiinnittämällä asukkaita yhteisöön. Ponnikas uskoo, että yhdistyskenttä järjestäytyy ja sieltä löytyy uusia toimijoita.
Mikä merkitys kylätoiminnalla on sinulle? Voit keskustella aiheesta 12. helmikuuta saakka.
Korjattu 13.2.2023 klo 16.56 Jenna Seppäsen nimi Jonna Seppäseksi.