MOSKOVA Ylen haastattelemien moskovalaisten taloustunnelmat ovat varsin rauhalliset. Kukaan ei kerro joutuneensa erityisesti säästämään eikä hintojen nousu ole tuntunut tavattomalta.
– Joka kymmenes vuosi meillä Venäjällä tapahtuu jokin mullistus. Olemme tottuneet siihen, psykologi ja traumaterapautti Ksenija sanoo Moskovassa.
Venäjän ”sotilaallinen erikoisoperaatio” eli sota Ukrainaa vastaan painaa mieltä.
– Tietysti tämä tilanne on koskettanut kaikkia. Taloudellisesti se on koskettanut hieman vähemmän kuin psykologisesti, 35-vuotias Dmitri sanoo. Hän asuu Moskovan esikaupungissa.
Käytämme jutussa haastateltavista vain heidän etunimiään. Talouskysymyksetkin ovat jännitteisiä sotaa käyvässä maassa.
Odotukset talousvaikeuksista olivat paljon jyrkemmät, kun länsimaat vastasivat laajoilla pakotteilla Venäjän helmikuussa aloittamaan hyökkäykseen Ukrainaan.
Moskovassa viranomaiset myös pyrkivät pitämään väestön tyytyväisenä ja suojaavat kansalaisia talouden heilahduksilta ehkä enemmän kuin muilla Venäjän alueilla.
Pääkaupunkiin ei haluta näkyviä tyytymättömyyden purskahduksia.
Venäjän talous on pärjännyt pakotteiden alla paljon odotettua paremmin. Viime vuonna talous supistui vain 2,2 prosenttia. Tämä ei vielä tyhjennä Venäjän sotakassaa.
Vielä viime keväänä Venäjän talouden odotettiin supistuvan 7–8 prosenttia, mahdollisesti enemmän.
Nyt Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa Venäjän talouden jopa kasvavan tänä vuonna 0,3 prosenttia.
Psykologinen paine tuntuu taloutta enemmän
35-vuotias Dmitri toimii yrittäjänä, hänen yrityksensä valmistaa pelikenttiä, muun muassa jääkiekkoa varten. Taloudessa tilauksia on tullut hieman vähemmän, mutta perussyy huoleen on sisäinen.
- Aluksi varsinkin oli raskasta, kun kaikki syyttivät meitä kuin olisimme kaikkein pahimpia, ja olit osa sitä, vaikket ollut mitään tehnyt, Dmitri sanoo.
Haastattelemamme pääkaupunkiseudun asukkaat eivät vielä kokeneet joutuneensa säästämään tavallista enemmän.
Venäläisten kulutuskysyntä on laskenut: NielsenIQ-markkinatutkimuslaitoksen mukaan kulutustavaroiden kysyntä laski viime vuonna eniten sitten vuosien 2014–15.
Kun hintojen nousu lasketaan pois, kysyntä kutistui tutkimuslaitoksen mukaan 3,4 prosenttia.
Venäläisten reaalitulot ovat laskeneet. Pakoteaika on myös aiheuttanut muutoksia toimitusketjuihin ja valikoimiin.
Epävarmat ajat jatkuvat, mikä todennäköisesti lisää säästämistä.
Hintojen nousu ei erityisesti järkytä
Inflaatio oli jyrkimmillään huhtikuussa mutta tasaantui loppuvuonna. Venäläiset ovat tottuneet hintojen nousuun.
– Kun viime vuonna perheessämme kului elintarvikkeisiin 35 000–40 000 ruplaa kuukaudessa (450–500 euroa), niin nyt menee 50 000 ruplan (640 euron) luokkaa, Ksenija arvioi.
Dmitri kertoo pyrkivänsä noudattamaan yksinkertaista ja tasapainoista ruokavaliota. Esimerkiksi tattareiden, maidon, kananmunien ja riisin hinnat eivät ole juuri muuttuneet.
Maitotuotteita tulee nyt paljon Valko-Venäjältä, ja ne ovat Dmitrin mukaan maukkaita ja halpoja.
– Hinnat ovat nousseet mutta eivät kriittisesti, ei ole ollut valtavaa harppausta, Dmitri sanoo.
Samaa mieltä on eläkeläinen Nina Petrovna Moskovassa.
– Ylipäätään en sanoisi, että eläkeläisenä olisi erityisesti valittamista. Eniten kallistuivat kunnallispalvelut. Voi sanoa kiitokset hallitukselle, että elintarvikkeet ovat pysyneet normaaleissa ja kohtuullisissa hinnoissa, Nina Petrovna sanoo.
Viime keväänä pian ”erikoisoperaation” julistamisen jälkeen jauhot, ryynit ja sokeri katosivat hyllyiltä hetkellisesti, kun ihmiset ryntäsivät hamstraamaan tavaroita.
Myös esimerkiksi hygieniatuotteet ja kodintekniikka myytiin monin paikoin loppuun, kun venäläiset säikähtivät tuontituotteiden häviävän.
Sittemmin tilanne rauhoittui ja näitäkin tuotteita on tarjolla tavalliseen tapaan.
Pakotteet ja länsiyritysten vetäytyminen tuntuvat pistemäisesti jossain tuotteissa.
Pulaa on ollut autojen varaosista, ja eniten kallistui autojen voiteluöljy, yrittäjänä toimiva Dmitri kertoo.
Lääkkeiden hinnat ovat nousseet tuntuvasti, Nina Petrovna kertoo.
Hänen eläkkeensä on 35 000 ruplaa, joka ruplan virallisen kurssin mukaan on noin 450 euroa kuussa. Lääkkeisiin siitä menee 5 000 ruplaa. Länsimerkkien katoamiseen suhtaudutaan rauhallisesti.
Brändit lähtivät pois Venäjältä
– Läntisten brändien lähtö ei ylipäätään pelästytä meitä, psykologi Ksenija kertoo.
– Ikean korvaavat nyt menestyksekkäästi meidän huonekalutehtaamme ja niiltä voi ostaa jopa halvemmalla.
Venäjältä lähti Zaran ja H&M:n kaltaisia vaatekauppoja. Ksenija löytäneensä Zaran tilalle turkkilaisen vaatemerkin kaupan.
Venäjällä ei myydä enää Coca-Colaa ja Pepsiä, mutta Dmitrin mukaan tilalle on tullut lukuisia paikallisia merkkejä: Viidestä eri kaupasta voi löytää kolmea erilaista kolaa ja kaikki ovat erilaisia.
Italialainen viini, Chianti, on kallistunut ja merkkejä on vähemmän, mutta sen sijaan voi juoda georgialaista viiniä, Dmitri kertoo.
– Se on loistavaa ja maksaa saman verran kuin ennenkin, Dmitri sanoo.
– On harmillista, että viski on loppunut Venäjältä. Sitä ei enää ole eikä saksalaista olutta, Ksenija puolestaan naurahtaa.
Läntisten autonvalmistajien lähtö on tehnyt markkinoilla tilaa kiinalaisille autoille. Dmitri toivoo, että tilanne piristäisi Venäjän omaa autontuotantoa.
Juhlat ovat takana
Arkinen vuosi on päässyt vauhtiin, ja takana ovat uudenvuoden juhlallisuudet.
Joulun sijaan venäläisten juhlinta keskittyy uuteenvuoteen ja siihen on perinteisesti kuulunut runsas juhlaruokailu.
Dmitri kertoo, että hänellä ei ole vaimonsa kanssa tapana valmistella päivien ajan valtavaa uudenvuoden juhlapöytää.
– En voi sanoa, että olisin säästellyt, Dmitri sanoo ja arvelee, että käytti rahaa jopa enemmän kuin viime vuonna.
Punainen kaviaari oli kallistunut. Dmitri arvelee, että keinottelijat olivat päättäneet tehdä tavallista isomman tilin.
Nina Petrovna kertoo, että hän meni myös eläkkeellä olevan sisarensa kanssa ranskalaisen Auchan-ketjun (venäläisittäin Ašan) kauppaan.
– Siellä oli kaikkea. Saimme eläkkeet ja menimme hänen kanssaan. Siellä ostimme kaiken valmiina, makkaraa, salaatteja, aladobia. Panimme rahaa menemään toki, mutta kaikki oli kohtuuhintaista, Nina Petrovna kertoo ja sanoo, että kuohuviinikään ei ollut kallistunut.
Nina Petrovna sanoo, että ei ole arkielämässään huomannut mitään pulaa tuotteista. Hän itse työskenteli aikanaan GUMissa, Moskovan keskustan suuressa tavaratalossa. Entisenä kaupan ammattilaisen hän ei koe näkevänsä mitään pulaa: ruokaa riittää, jonoja ei ole.
– Kansa on ollut rauhallinen, mitä tulee elintarvikkeisiin. Sieluun sattuu tämän kaiken takia, mutta ravintoa on normaalisti, Nina Petrovna sanoo.
– Kunhan vain olisi rahaa. Monet puhuvat nyt, että työväkeä vähennetään ja ihmisiä jää työttömiksi. Se on paha. Yksin on helpompi, mutta perhe pitää ruokkia, hän pohtii.