Marin kannattaa yhteisiä aseostoja Ukrainalle: Puolustusteollisuuden vauhdittaminen vahvistaisi lopulta myös Suomen puolustusta

• Pääministeri Sanna Marin (sd.) puolusti haastattelutunnilla hallituksen ottamaa lisävelkaa. Velkaa on tarvittu uudistuksiin, kuten oppivelvollisuuden laajentamiseen sekä koronapandemista, sodasta ja energiakriisistä selviämiseen.
• Marinin mukaan Nato-esityksen hyväksyminen tällä vaalikaudella on oikea ratkaisu. Hänestä on hyvä hoitaa prosessi etukäteen, vaikka Turkki ja Unkari eivät vielä ole ratifioineet Suomen tai Ruotsin Nato-hakemuksia.
• Marinin mukaan hallitus ja tasavallan presidentti ovat keskustelleet Leopard-taistelupanssarivaunujen toimittamisesta Ukrainaan, mutta linjausta ei ole vielä tehty.
• Marin sanoo kannattavansa EU-maiden yhteisiä aseostoja Ukrainalle, koska ne vahvistavat eurooppalaista puolustusteollisuutta. Ja tätä kautta myös Suomen puolustusta.
• Marinin mukaan pääministeri tarvitsee oman turvallisuusneuvonantajan ja vahvempaa turvallisuuspolitiikan asiantuntemusta ympärilleen, koska maailma on muuttunut Venäjän hyökkäyksen jälkeen.
• Yhden puolueen poliittinen hallitus voi olla tarpeen vaalien jälkeen, koska toimitusministeristö tai virkamieshallitus ei Marinin mukaan pysty tekemään yhtä nopeita päätöksiä.

Voit kuunnella pääministerin haastattelutunnin alta:

Marin: Yhden puolueen hallitus vain yksi vaihtoehto

Sanna Marin puolustaa ehdotustaan yhden puolueen poliittisesta hallituksesta, jos Suomea kohtaisi uusi kriisi sillä aikaa, kun uutta hallitusta muodostetaan maahan.

Marin korostaa, että tämäkin hallitus nojaisi juuri valitun eduskunnan parlamentaarisen tukeen.

– Minulla on kokemusta tältä vaalikaudelta kriiseistä ja yllättävistä tilanteista. Tämä on vain yksi vaihtoehto.

Toimitusministeristö tai virkamieshallitus ei Marinin mukaan pysty tekemään samalla lailla nopeita päätöksiä.

Marin toivoo, että kiistelty saamelaiskäräjälaki saadaan läpi eduskunnassa tällä vaalikaudella. Keskusta on vastustanut lakia ja vaatinut siihen muutoksia.

Marin kertoo, että keskustan kanssa on keskusteltu laista useita kertoja, mutta hänelle on jäänyt yhä epäselväksi, mitä muutoksia he haluavat.

– Toki eduskunnassa voidaan tehdä vielä muutoksia, mutta myös saamelaiskäräjien pitää hyväksyä ne.

Marin toivoo lopuksi, ettei hallituksessa tule enää kriisejä, ja asiat saadaan hoidettua kunnialla loppuun asti.

Marin: Pääministerikin tarvitsee turvallisuuspolitiikan asiantuntemusta, kun maailma on muuttunut

Pääministeriltä kysytään, miksi hän tarvitsee oman turvallisuusneuvonantajan ja erillisen yksikön, ja miksi nimityksellä oli kiire. Alun perin turvallisuusneuvonantajan virka piti täyttää jo ennen vaaleja.

Marinin mukaan myös pääministeri tarvitsee vahvempaa turvallisuuspolitiikan asiantuntemusta ja tukea ympärilleen, koska maailma on muuttunut Venäjän hyökkäyksen jälkeen.

– Ketään tiettyä henkilö ei ollut kiikarissa enkä ole henkilökohtaisesti tähän prosessin osallistunut.

Turvallisuusneuvonantajasta oli keskusteltu ensimmäisen kerran viime keväänä Nato-prosessin yhteydessä valtiosihteerin ja valtioneuvoston kanslian virkamiesten kesken, Marin kertoo.

Marin sanoo, että pääministerin nykyinen esikunta on kohtuullisen ohut monen muun maan vastaavaan verrattuna.

– Ei tämä aikataulu ole tässä kriittinen kysymys. Tulevalle pääministerille halutaan antaa tukea. Minun puolestani tämä nimitys voi mennä seuraavalle hallitukselle. Tällaiselle asiantuntemukselle on varmasti tarvetta tulevaisuudessakin, kun liitymme Natoon.

Marin ei halua ottaa kantaa siihen, pitäisikö Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista johtamista muuttaa jotenkin Natoon liittymisen yhteydessä.

Perustuslain 8. luvun mukaan ”Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa”.

– Tämä tehdään perustuslakia muuttamalla, jos siihen jossain vaiheessa nähdään tarvetta. Tämä on tulevien päättäjien ja eduskuntien tehtävä.

Marinin mukaan tällä hetkellä nykyinen ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksenteon järjestelmä toimii.

Valtionjohto ei ole tehnyt päätöstä Leopardeista

Marin kertoo, että hallitus ja tasavallan presidentti ovat keskustelleet Leopard-taistelupanssarivaunujen ja myös muun puolustusmateriaalin toimittamisesta Ukrainaan useaan otteeseen, mutta linjausta panssarivaunuista ei ole vielä tehty.

Saksa on jo antanut lupansa toimittaa Leopardeja Ukrainaan, mutta Suomen päätöstä ei ole kuulunut. Marin ei kerro, onko päätös Leopardeista tulossa lähiaikoina.

– Emme me näistä etukäteen kerro julkisuuteen, vaan sitten kun päätökset on tehty niistä kerrotaan sen verran, mitä on syytä kertoa. Eri mailla on ollut eri linjan viestinnässä. Me olemme olleet pidättyväisiä, emme julkisuuteen luettele yksittäisiä asioita. Suomi on toimittanut paljon materiaalia Ukrainalle ja olemme sitä valmiit vastaisuudessakin tekemään.

Mikä tätä päätöstä Leopardeista tai osallistumisesta kouluttamiseen tai huoltotoimiin viivyttää?

Marinin mukaan Suomella on hieman erilainen asema Venäjän rajanaapurina ja tämä on huomioitava. Suomen on huolehdittava myös omasta puolustuksestaan. Tästä huolimatta Suomi haluaa auttaa Ukrainaa.

– Suomalaiset kokevat paljon empatiaa Ukrainaa kohtaa ehkä juuri tästä syystä.

Marin ei ota kantaa siihen, pitääkö Ukrainalle antaa sen pyytämiä hävittäjiä. Hän painottaa, että Ukrainalle viestitään, Eurooppa on Ukrainan tukena jatkossakin ja puolustusmateriaaliapu jatkuu niin kauan kuin se on tarpeen.

Marin sanoo kuitenkin kannattavansa Viron pääministerin Kaja Kallaksen ehdotusta, että EU-maiden pitäisi ostaa yhdessä aseita Ukrainalle ja tällä tavoin vahvistaa eurooppalaista puolustusteollisuutta.

– Itse kyllä tuen tätä ajattelua. Että vauhditamme puolustusmateriaalituotantoa Euroopassa. Sen vuoksi, että sodan päättymispäivä ei ole meillä tiedossa. Myös sen takia, että maailma on muuttunut ja meidän pitää pystyä vahvistamaan omaa puolustustamme.

Marin: Nato-esityksen hyväksyminen jo tällä vaalikaudella oikea ratkaisu

Pääministeri Marinilta kysytään, mitä seurauksia sillä voi olla Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnille, jos Turkki siirtää vaalejaan maanjäristyksen takia.

Tuleeko Suomesta ja Ruotsista entistä tiiviimmin presidentti Erdoganin sisäpoliittinen pelinappula?

– Vaalien järjestäminen on Turkin sisäinen kysymys. En näe tai ainakaan näillä Turkin vaaleilla ja Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksilla ei pitäisi olla mitään kytköstä. Toivomme, että Turkki ja Unkari ratifioivat mahdollisimman nopeasti jäsenyydet.

Presidentti Sauli Niinistö ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) uskovat, että Suomi Naton jäsen heinäkuuhun mennessä, jolloin Vilnassa järjestetään Naton huippukokous. Onko tapahtunut jotain, mihin tämä usko perustuu?

– Itse uskon vasta, kun kaikki ratifioinnit on tehty ja Suomi on jäsen. Itse huokaisen helpotuksesta vasta, kun tämä prosessi on valmis.

Eduskunta aikoo hyväksyä liittymisen jo tällä vaalikaudella. Marinin mielestä hallituksen Nato-esityksen käsittely loppuun tällä vaalikaudella on oikea ratkaisu.

– Viedään asiat siihen pisteeseen, että kun ratifioinnit kaikissa maissa on saatu tehtyä, ei mene kuin joitakin tunteja niin Suomi liittyy Naton jäseneksi. On hyvä, että tämä prosessi tehdään etukäteisesti.

Marin ei pelkää, että Suomen toiminta johtaa siihen, että Suomi menee ensin Natoon ja Ruotsi jää odottamaan määrättömäksi ajaksi.

Marin korostaa, että Suomen ja Ruotsin prosessit asiassa ovat erilaiset. Hän on keskustellut asiasta sekä nykyisen että edellisen Ruotsin pääministerin kanssa.

– Emme pysty vaikuttamaan Turkin ja Unkarin päätöksiin. Se on heidän käsissään. Olemme kertoneet suoraan, että tahtomme on liittyä Natoon samanaikaisesti.

Marinin mukaan kyse ei ole vain hyvistä naapurisuhteista vaan Naton puolustussuunnittelun kannalta olisi myös ongelmallista, jos Ruotsi jäisi eteiseen ja Suomi menisi Natoon sisälle.

– Kyllä tässä on myös käytännölliset asiat kyseessä. Sen vuoksi yhteiset ratifioinnit olisivat tärkeitä.

Marin puolustaa lisävelkaa, toimille ollut tarve

Sanna Marin puolustaa nykyisen hallituksen päätöksiä, vaikka uutta velkaa on otettu vaalikauden aikana 40 miljardia euroa. Noin 10 miljardia tästä on otettu muuhun kuin koronakriisin hoitoon ja Ukrainan sodan kustannuksiin.

– Olemme tehneet uudistuksia ja osa niistä on maksanut, mutta puolustan hallituksen päätöksiä. Esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentaminen on ollut ihan oikea päätös.

– Olemme myös nähneet tällä hallituskaudella useita erittäin vakavia kriisejä. Nämä kaikki ovat vaatineet sitä, että julkinen talous on tullut vastaan, muuten olisimme nähneet työttömyyttä ja konkursseja enemmän. Näille toimille on siis ollut tarve.

Valtiovarainministeri Annika Saarikkon (kesk.) mukaan valtio joutuu ottamaan velkaa vähintään 10 miljardia euroa vuosittain ensi hallituskaudella kattaakseen menot.

Marin sanoo suhtautuvansa valtion velkaantumiseen vakavasti ja korostaa, että SDP:llä on keinoja, joilla vahvistetaan valtion tulopohjaa mm. tukkimalla verotuksen porsaanreikiä sekä puuttumalla veronkiertoon.

Marin huomauttaa, että jos Suomessa olisi Tanskan veroaste, emme olisi tällaisessa julkisen talouden kriisissä.

– Emme ole halunneet leikata julkisista peruspalveluista, esimerkiksi vanhuspalveluista, koulutuksesta tai heikentää sosiaaliturvaa tilanteessa, jossa meillä on erittäin korkea inflaatio.

Marinilta kysytään, mitä olisi voinut jättää pois, esimerkiksi voiko jo päätetyistä sähkötuista tinkiä tai luopua, kun sähkön hinta on laskenut?

Marin ei lämpene esimerkiksi kaikille tulevalle sähkön arvonlisäveron alennuksesta luopumiselle, mutta hän ei ole keskustellut asiasta hallituskumppaneiden kanssa.

Hänen mukaansa hallituksen päätöksissä pitää olla myös ennakoitavuutta.

– Kun energianhinta on laskussa, tukiin menee sitten ennakoitua vähemmän rahaa. Sehän on erittäin hyvä uutinen.

Marinilla ei tietoa muiden tileille murtautumista

Pääministeri Sanna Marinilta kysytään ensimmäiseksi päivän puheenaiheista eli Marinia pilkkaavasta meemistä ja kaupan alan sovittelusta.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) WhatsApp -tililtä lähetettiin kuva, jossa pilkataan Marinin lisäksi SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkystä.

Marin sanoo, ettei hän tiedä tapauksesta, eikä ole puhunut siitä Lintilän kanssa. Lintilän kabinetista on oltu yhteydessä kyllä pääministerin esikuntaan.

– Toivottavasti tietoturvapuolen jatkoselvittelyssä selviää, mitä on tapahtunut.

Marinin mukaan mitään uutta ohjeistusta ministereiden tai eduskunnan puhelimien käytöstä ei ole annettu.

– Minulla ei ainakaan ole tieto, että kenenkään muun tileille olisi murtauduttu.

Marin sanoo, että humorististen meemien lähettely on aika tavanomaista. Hän sanoo lähettäneensä itsekin useita meemejä elämänsä aikana.

– Oikein hauskojakin.

Pienipalkkaiset työntekijät ansainneet korotuksensa

Myös kaupan alan kimurantti tilanne sai huomiota pääministerin kyselytunnilla. Jos sopua ei löydy, kaupan alaa uhkaa seuraava lakko logistiikkavarastoissa maanantaiaamuna.

Työnantajan mukaan työntekijöiden vaatima 200 euron korotus ylittää teollisuuden sovun. Olette itsekin työskennellyt kaupassa, onko 200 euron korotus liikaa?

Marin korostaa, ettei poliitikkojen tehtävä ole päättää työehdoista tai palkoista vaan tämä on neuvotteluosapuolten asia.

Hän on kuitenkin ymmärtäväinen sille, että pienipalkkaiset palvelualan ja julkisen puolen työntekijät saavat korotuksia, koska he tarvitsevat ne.

– Erityisesti nyt inflaation noustessa. En siihen suuruteen ota nyt kantaa.

Kuntien ja hyvinvointialueiden palkat on sidottu vientiteollisuuden palkkaratkaisuun, lisäksi hyvinvointialueilla tehdään myös hyvin kallis palkkojen harmonisointi.

Miten pääministeri arvioi tätä hyvin kallista palkkamallia, kun julkinen talous on muutenkin velkakriisissä?

– Näen tarpeen palkankorotuksille. Kaikki kustannukset nousevat, silloin myös palkkojen on seurattava hintakehitystä. Suuruus on työmarkkinaosapuolten asia. Näen sen tarpeen monilla pienipalkkaisilla aloilla. Kun palkkapussi on pieni nämä muut kustannukset tuntuvat kahden verroin pahemmalta.

Marinin sanoo, että vuoden alussa aloittaneiden hyvinvointialueiden rahoituksessa tulee huomioida myös palkkojen kehitys, muuten juuri henkilöstökuluista pitäisi säästää.

– En näe mahdollisena, että nykyisen työvoimapulan aikana väkeä jouduttaisiin laittamaan pihalle. Eihän siinä olisi mitään järkeä.

Voit kuunnella pääministerin haastattelutunnin alta tai tästä:

Pääministeri Sanna Marin (sd.) oli toimittajien tentattavana perinteisellä Radio Suomen pääministerin haastattelutunnilla.

Haastattelijoina olivat MTV:n yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki, Iltalehden politiikan toimituksen päällikkö Juha Ristamäki ja Ylen politiikka- ja yhteiskuntatoimituksen tuottaja Anniina Luotonen.

Puhetta johti Ylen politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta.

Muokattu 14.06: Haastattelutunti tulee kanavalta Radio Suomi, ei Yle Radio 1.