Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra haluaa herätellä suomalaiset puhumaan eduskuntavaalien alla luonnon monimuotoisuudesta.
Tänään julkaistun luontomuistion näkökulmana on talous. Tai vielä tarkemmin, talouden ja luonnon kytkös.
Talouden arvoketjut alkavat luonnosta, eikä talous pyöri ilman luontoa, todetaan jo teoksen johdannossa.
Kirjoittajiksi on kutsuttu joukko talouden ammattilaisia, kuten valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö Mikko Spolander, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, eläkevakuuttaja Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen sekä ExxonMobilin hallituksessa istuva Kaisa Hietala.
Mietintö on täynnä talouden kielestä lainattuja termejä, kuten ”ekosysteemipalvelut” ja ”luontopääoma”. Kuulostaa kryptiseltä, mutta on lopulta yksinkertaista.
Ekosysteemipalvelu kuvaa sitä, miten luonto tarjoaa ihmiskunnalle puhdasta vettä, ravintokasvien pölytystä, raaka-aineita ja vaikkapa ilmassa olevan hiilen sidontaa.
Ihmiskunta ei kuitenkaan ole maksanut saamistaan palveluista täyttä hintaa – vaan on surutta rohmunnut enemmän kuin luonto on kyennyt uusiutumaan. Siksi luontopääoma on huvennut.
Luontoarvolla on oltava hinta
Valtiovarainministeriön osastopäällikkö Mikko Spolanderin mukaan luontokato vaarantaa talouden, julkisen taloudenpidon ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin. Keskeinen ongelma on se, että luontoarvoja ei ole mitattu euroissa.
– Kun luonnon monimuotoisuudelle ei ole hintaa, kysyntää rajoittavat vain luonnon kulutukseen liittyvä vaiva ja sen kustannukset. Tämä johtaa ekologisesti kestämättömiin taloudellisiin valintoihin, hän kuvaa.
Samaa mieltä on hallitusammattilainen Kaisa Hietala.
– Yritysten näkökulmasta muutoksen suurin puuttuva tekijä on luonnon arvon määrittäminen perinteisen taloustieteen keinoin. Minkä arvoinen on tuotantoprosessissa säästetty kuutio puhdasta vettä tai hiilinieluna toimiva hehtaari metsää?
Miljardivarallisuutta hallinnoivan eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen sanoo, että luontokato uhkaa sijoitusten tuottoja ympäri maailmaa. Hänkin kaipaa luonnon monimuotoisuudelle mittareita, jotka ohjaisivat yritysten toimintaa.
– Vaikka merkittävä osa taloudellisesta arvonluonnista perustuu luonnon tuottamiin palveluihin, luonnon tarjoamia hyötyjä ja sille koituvia haittoja ei vielä hinnoitella kunnolla. Tämä johtaa esimerkiksi saastuttamiseen ja luonnonvarojen tuhlaamiseen.
Kirjoittajien kuvaama ongelma hahmoteltiin toissa vuonna professori Sir Parth Dasguptan nimeä kantavassa raportissa. Emeritusprofessori suositti, että luontopääoman hoitoon tulisi suhtautua kuten muuhunkin varallisuuteen.
Sitran yliasiamies Jyrki Katainen tarjoaa muistiossa ratkaisuksi niin kutsuttua ekosysteemitilinpitoa, jota ollaan liittämässä osaksi EU:n tilastoasetusta. Siitä toivotaan työkalua, joka mittaisi luontopääoman tilaa Dasguptan raportin viitoittamalla tavalla.
Kataisen muut ehdotukset ovat tutumpia:
Tähän ei kulu 30 vuotta
Joulukuussa YK:n luontokokouksessa Kanadan Montrealissa sovittiin kansainväliset tavoitteet luontokadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Työkalut ja mittarit ovat yhä epävarmoja. Toteutus on joka tapauksessa ratkottava paikallisesti.
Monessa mielessä luontokadon torjunta onkin vielä haastavampi kokonaisuus kuin esimerkiksi ilmastonmuutos. Sen torjunnassa on sentään globaali mittayksikkö hiilidioksidiekvivalenttitonni ja EU:ssa työkaluna päästökauppajärjestelmä.
Lauantaina Ylen Ykkösaamussa vieraillut Kaisa Hietala tuntui kuitenkin olevan optimisti. Hän uskoi, että luontokatoon herätään paljon nopeammin kuin ilmastokriisiin.
Hietalan mukaan ilmastonmuutosta ei näe omin silmin, mutta luontokato näkyy pian takapihoilla ja marjametsissä.
– Meillä meni 30 vuotta kinastellessa siitä, onko ilmastonmuutos todellista vai ei. En usko, että menee toista 30 vuotta siihen, että luontokato nousee tosi tärkeäksi tekijäksi myös elinkeinoelämässä.
Katso alta Kaisa Hietalan haastattelu Ylen Ykkösaamussa.
Lue lisää: