Muotiyhtiöt Benetton ja Lacoste, kosmetiikkabrändi Clarins, konevalmistaja Liebherr ja energiayhtiö Fortum.
Esimerkiksi nämä länsimaiset yritykset jatkavat edelleen toimintaansa Venäjällä.
Vaikka sodan alettua monet länsimaiset yritykset ilmoittivat jättävänsä Venäjän, vain ani harva on todellisuudessa lähtenyt.
Tämä selviää professorin Simon Evenettin ja professori Niccolò Pisani tuoreesta selvityksestä.
Selvityksen mukaan vain 8,5 prosenttia yrityksistä oli myynyt vähintään yhden venäläisen tytäryhtiönsä marraskuun loppuun mennessä.
Selvityksessä tarkasteltiin noin 1400:aa G7-maissa ja EU-maissa pääkonttoriaan pitävää yritystä, jotka ovat aiemmin yltäneet Venäjällä yli miljoonan dollarin liikevaihtoon.
Yalen yliopiston ja Kiovan kauppakorkeakoulun tutkijat kirjoittavat Fortune-lehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, ettei Pisanin ja Evenettin käyttämä aineisto todellisuudessa kuvaa länsimaisia yrityksiä vaan aineistossa on heidän mukaansa myös esimerkiksi yksityishenkilöitä. Kirjoittajien mukaan selvityksestä myös puuttuu joukko Venäjältä tosiasiassa poistuneita länsimaisia yrityksiä.
Historiasta tuttu kaava
Sveitsiläisessä St. Gallenin yliopistossa taloustieteen professorina työskentelevä Evenett kertoo Ylen haastattelussa yllättyneensä itsekin tutkimustuloksesta.
Hän odotti, että suurempi osuus yrityksistä olisi myynyt tytäryhtiöitään, sillä yrityksiin on kohdistunut paljon painetta vetäytyä hyökkäyssotaa käyvästä maasta.
– Meidän tutkimustuloksemme toistaa historiasta tuttua kaavaa, Evenett sanoo videopuhelussa.
– Kun yrityksiä painostetaan vapaaehtoisesti lähtemään geopoliittisessa konfliktissa olevasta maasta, näemme tyypillisesti vain vähän poistumisia. Sama tapahtui apartheid-ajan Etelä-Afrikassa.
Vapaaehtoisuus ei siis riitä. Jos länsimaiset yritykset halutaan ulos Venäjältä, Evenettin mukaan valtioiden on otettava käyttöön aggressiivisempia toimia.
Turun yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhto pitää Evenettin ja Pisanin selvitystä asianmukaisesti tehtynä. Liuhdon mukaan sen tutkimustulos antaa paljon pohtimisen aihetta.
Samalla kun länsi on asettanut pakotteita Venäjän kauppavirtoihin, Venäjällä toimivat länsiyritykset on unohdettu, Liuhto sanoo.
– Tätä kauttahan mahdollisesti tuetaan Venäjää ja Venäjän valtion terroritoimintaa. Kyllä tähän tilanteeseen pitäisi ihan oikeasti puuttua, Liuhto sanoo.
Suomalaiset erottuvat edukseen
Venäläisten tytäryhtiöiden poismyymiset olivat Evenettin mukaan harvinaisimpia palvelu- ja maataloussektoreilla sekä luonnonvaroihin liittyvillä toimialoilla. Sen sijaan teollisuuden piirissä niitä oli enemmän.
Jäävien ja lähteneiden yritysten kansallisuuksissa oli selviä eroja.
Suomalaiset erottuivat selvityksessä edukseen. Suomalaiset olivat kokoonsa nähden yliedustettuina niissä, jotka olivat myyneet tytäryhtiönsä. Liuhdon mukaan muutkin selvitykset osoittavat, että suomalaiset ovat vetäytyneet Venäjältä keskimääräistä ahkerammin.
Esimerkiksi elintarvikevalmistaja Atria, rakennusyhtiö YIT sekä metsäkoneita valmistava Ponsse ovat myyneet Venäjä-toimintonsa.
– Suomalaiset ovat ymmärtäneet, että Venäjälle voi äkkiä jäädä Putinin panttivangiksi, Liuhto sanoo.
Sen sijaan saksalaisista ja italialaisista yrityksistä ei voi sanoa samaa. Ne ovat myyneet venäläisiä tytäryhtiöitään vähemmän.
Miksi niin moni on jäänyt?
Länsimaisten yritysten ei ole helppoa luopua venäläisistä tytäryhtiöistään ja myyntiprosessi vaatii aikaa. Tämä on yksi syy siihen, miksi niin harva on todellisuudessa lähtenyt maasta.
East Cham -kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen kertoo, että Venäjä on yhä vain kiristänyt otettaan länsimaisista yrityksistä. Ensinnäkin kaikki yrityskaupat ovat luvanvaraisia. Myös kaupan tekemiseen tuli viime vuoden lopulla uusia ehtoja.
– Jokaiseen kauppaan on oltava ulkopuolinen arvioitsija, joka määrittelee hinnan ja tästä hinnasta täytyy antaa vähintään 50 prosentin alennus.
Ostajalle on myös annettava yhdestä kahteen vuotta maksuaikaa. Kun prosessi on edennyt maksuvaiheeseen, pitää vielä saada rahat kotiutettua yrityksen tilille, Rekolainen sanoo.
Moni suomalainenkin yritys on kertonut, ettei ole onnistunut myymään Venäjä-toimintojaan viranomaisprosessin vuoksi.
Energiayhtiö Fortum on yksi esimerkki. Marraskuussa toimitusjohtaja Markus Rauramo sanoi Ylelle, että Venäjältä irtautuminen on “loppusuoralla”. Kaupat vaativat kuitenkin vielä Venäjän hallinnon ja mahdollisesti jopa presidentti Vladimir Putinin hyväksynnän.
Myös esimerkiksi nostureita vuokraava Pekkaniska on kertonut olevansa keskellä myyntiprosessia. Yrityksen brändin käyttö on Venäjällä lopetettu, mutta tytäryhtiö jatkaa maassa edelleen, Pekkaniskan viestintäpäällikkö Kristiina Virtala kertoi Ylelle helmikuun alussa.
Osa ei piittaa sodasta
Vaikeudet päästä pois Venäjältä eivät kuitenkaan täysin selitä sitä, miksi vain murto-osa on myynyt venäläisiä tytäryhtiöitään. Osa yrityksistä ei vain piittaa hyökkäyssodasta.
Asenteissa on eroja ja jokainen yritys arvioi tilannetta omista lähtökohdistaan, Rekolainen sanoo.
– Joissakin meidän eurooppalaisissa kilpailijamaissa yritykset suhtautuvat asiaan enemmän liiketoimintalähtöisesti. Ei ole haluttu luopua kannattavasta liiketoiminnasta.
Toisaalta osa yrityksistä taas kokee velvollisuuden tunnetta venäläisiä kumppaneitaan, työntekijöitään ja asiakkaitaan kohtaan, Evenett arvioi.
Velvollisuudentunne selittää esimerkiksi suomalaisen lääkeyhtiö Orionin Venäjä-toiminnan jatkumista. Lääkeyhtiö jatkaa potilaiden hoidon kannalta kriittisten lääkkeiden myymistä Venäjällä.
– Olemme katsoneet sitä asiaa potilasturvallisuuden kannalta, Orionin toimitusjohtaja Liisa Hurme sanoi Ylelle viime viikolla.
Mikä ratkaisuksi?
Evenettin mukaan on todennäköistä, että länsimaisten yritysten Venäjä-vetäytymiset tulevat lisääntymään. Kysymys on enemmänkin siitä, miten paljon ja kuinka nopeasti.
Vetäytymisiä lisäisi todennäköisesti se, että Venäjälle jääneisiin yrityksiin kiinnitettäisiin enemmän huomiota, Evenett arvioi.
Kari Liuhto on samaa mieltä. Olennaista on, miten länsimaisten yritysten asiakkaat täällä lännessä reagoivat Venäjällä olemiseen, hän sanoo.
Siksi erilaiset listaukset Venäjällä toimintaansa jatkavista yrityksistä ovat arvokkaita. Tämän tyyppistä listaa pitää esimerkiksi yhdysvaltalainen Yalen yliopisto.
Liuhdon mukaan Yhdysvalloilla on iso rooli länsimaisten yritysten Venäjä-toiminnan kannalta. Mikäli yritykset joutuisivat Yhdysvaltojen pakotelistalle, toiminta vaikeutuisi hyvin merkittävästi.
– Yhdysvalloilta tarvittaisiin enemmän johtajuutta tällä taloudellisella puolella.
Aiheesta voi keskustella 17. helmikuuta kello 23:een saakka.
Juttuun lisätty 17.2. kello 12.26 tieto Fortune-lehdessä julkaistusta mielipidekirjoituksesta.
Kuuntele lisää aiheesta:
Lue lisää: