NEW JERSEY. Ison omenan kainalossa, Hudson-joen toisella puolella siintävän New Jerseyn tunnetuimmat uroteot jääkiekon saralla liitetään NHL-seura Devilsiin. Nyt paholaisten vanavedestä pinnalle tähyää myös uusia nimiä jääkiekkokartalle.
Tummansininen tuulipuku kahisee ja seuran logolla varustettu lippalakki on painettu syvälle Venla Hovin päähän, kun hän tervehtii toimittajaa iloisesti istuessaan viereisestä kahvilasta lainatulle metalipenkille.
Metropolitan Rivetersin aamuharjoitukset ovat päättyneet hetki sitten. Ennen haastattelun alkua Hovi heittää vielä sujuvalla englannin kielellä muutamia ohjeita ohi kulkeville pelaajille.
Ensimmäistä kauttaan aikuisten joukkueen päävalmentajana toimiva Hovi lähti jo nuorena pelaajana valloittamaan Pohjois-Amerikkaa. Sittemmin jääkiekkoilullinen sydän onkin juurtunut uuteen maailmaan.
– Olin 16-vuotias, kun lähdin ensimmäisen kerran Kanadaan vaihto-oppilaaksi. Nykyisin tuntuu jo välillä, että oma persoonani sopii paremmin pohjoisamerikkalaiseen kulttuuriin kuin Suomeen, Hovi muistelee ensimmäistä kosketustaan jääkiekon kehtoon.
Myöhemmin pelikokemusta Kanadasta tarttui myös Manitobasta ja Calgarysta sekä Yhdysvaltojen puolelta Niagaran yliopistoista.
Pohjois-Amerikka tuli tutuksi myös Hovin yli kaksisataa ottelua kestäneellä maajoukkueuralla. Kolme MM-turnausta Yhdysvalloissa ja kaksi Kanadassa, joiden lisäksi hyökkääjä oli mukana vuoden 2010 olympiaturnauksessa Vancouverissa.
Luodaan jotain uutta
Naisia on viime vuosien aikana nähty yhä suuremmissa rooleissa myös miesten jääkiekon puolella. Jessica Campbell toimi Toni Söderholmin luotsaaman Saksan A-maajoukkueen valmennustiimissä viime kevään MM-kisoissa.
Vancouver Canucks palkkasi viime kaudella valmennustiimiinsä Rachel Doerrien ja lisäksi samaisen NHL-seuran apulais GM:nä toimii Naganon olympiavoittaja Cammi Granato.
Tässä vain muutama esimerkki.
– Ei sillä ole väliä, onko tietyssä ruudussa nainen vai mies, kunhan siinä on paras mahdollinen ihminen juuri siihen työhön, paaluttaa ensimmäistä kauttaan päävalmentajana aikuisten joukkueessa toimiva Hovi.
– Naiskiekossa meidän pitää luottaa siihen, että tekijöitä löytyy. Ihmisiä jotka pystyvät muuttamaan asioita ja luomaan jotain uutta, hän jatkaa.
Uutuudenviehätystä on tarjolla Metropolitan Rivetersin kotihallissa, joka sijaitsee American Dream -viihdekeskuksessa, keskellä kahviloita ja vaatekauppoja.
Kaikki lähtee esikuvista
Jääkone on poistunut jäältä ja Metropolitan Rivetersin kotikaukalon ovat vallanneet alakouluikäiset lapset vanhempineen. Kaukalon plekseihin on liimattu kimmeltäviä lumihiutaleita ja jäällä viilettää mahdollisesti tulevia kiekkoilijoita.
Kuten monelle kahdeksan- ja yhdeksänkymmentäluvun lapselle, myös Venla Hoville esikuvat olivat tuttuja nimiä miesten puolelta: Saku Koivu, Teemu Selänne, Pavel Bure…
Ennen tyttöjä tai naisia ei ollut tarjolla roolimalliksi, ja Hovi haluaakin tarjota esikuvia tulevaisuuden huipuille.
– Jos yksikin tyttö eksyy hallille, näkee minut ja saa siitä kipinän pelaamisesta tai valmentamisesta ja lähtee jahtaamaan unelmiaan, tämä kaikki on sen arvoista, avaa Hovi omaa näkemystään ja vilkaisee kaukalossa viilettävien lasten suuntaan.
Harrastajamäärissä Suomessa ollaan luonnollisesti kaukana Pohjois-Amerikan perässä. Kanadassa ja Yhdysvalloissa rekisteröityneitä naiskiekkoilijoita on yhteensä noin 180 000, kun taas Suomen vastaava luku on reilut 6 000.
– Fakta on kuitenkin se, että tarvitsemme lisää naisia lajin pariin ja myös pysymään siinä peliuran jälkeen. Jälleen palataan esikuviin ja niiden merkitykseen. Pitää nähdä, että asiat ovat mahdollisia, Hovi jatkaa.
Suomalaiset keihäänkärkenä
Naisten ammattilaissarja PHF:ssä pelaa yhteensä kuusi suomalaista: Emma Nuutinen ja Jenna Suokko edustavat Buffalo Beautsia, Meeri Räisänen puolestaan Connecticut Whalea.
Venla Hovin valmentaman Metropolitanin riveissä kiekkoilevat maalivahti Eveliina Mäkinen sekä puolustajat Minnamari Tuominen ja Anna Kilponen.
Vaikka Hovilla on ollut näppinsä pelissä suomalaisten hankinnassa ja yhteistä historiaa löytyy, päävalmentajalta ei heru erityiskohtelua, vaikka passissa lukee sama kansalaisuus.
– Meidän suhteemme on muuttunut. Vaikka he ovat vanhoja ystäviäni, nyt he ovat ennen kaikkea pelaajiani, Hovi avaa suomalaisten yhteispeliä.
– Tietysti se helpottaa, että tiedän heidän kykynsä ja voin luottaa siihen, että he johtavat joukkuetta esimerkillään, jatkaa päävalmentaja hymyssä suin.
Kesken haastattelun suomalaiskolmikko saapuu odottelemaan omaa vuoroaan.
Eveliina Mäkinen pitää kädessään hihnaa, jonka toisessa päässä odottelee innokas nelijalkainen.
Häntäänsä heiluttava Beaudin-niminen karvaturri kuuluu Venla Hoville.
Unelmat isoissa valoissa
Kuten pelaajilla, myös valmentajilla tilanteet muuttuvat välillä nopeasti ja uudet haasteet saattavat astua eteen yllättäen. Vielä viime kaudella Hovi valmensi alle 18-vuotiaita tyttöjä Okanagan kiekkoakatemiassa Kanadassa.
– Tällä hetkellä olen todella onnellinen. Täällä mahdollisuudet jääkiekon osalta ovat valtavat. Puhutaan niin isoista maista (Yhdysvallat ja Kanada) ja potentiaalista.
Hovin olemuksesta huokuu, että elämä hymyilee nuorelle suomalaisvalmentajalle.
Siitä huolimatta entinen huippuhyökkääjä haaveilee yhä isommista halleista ja kirkkaista valoista.
– Jonain päivänä haluaisin valmentaa NHL:ssä, hän pamauttaa.
– Oli se sitten miesten tai mahdollisesti naisten NHL, mutta tasolla missä pelaavat kaikki maailman parhaat pelaajat, Hovi jatkaa.
Maajoukkuepaita tuli Venla Hoville hyvin tutuksi hänen pelaajauransa aikana. Entäpä voisiko Venla Hovi valmentaa joskus naisten maajoukkuetta?
Hovi katselee ympärilleen hetken aikaa ja toteaa sitten myhäillen lippalakkinsa alta.
– Mmm… Mahdollisesti.