– Ruotsissa on trendikästä kuulua rikollisjengiin. Ne ovat houkuttelevia ja ne antavat yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Näin sanoo Diamant Salihu, Ruotsin television SVT:n tutkiva journalisti, joka on kirjoittanut kirjan rikollisista jengeistä. Kirjan nimi on pahaenteisesti ”Kunnes kaikki kuolevat”.
Viime vuonna jengien välisissä ammuskeluissa kuoli 62 ihmistä. Kaikkiaan Ruotsissa ammuskeltiin lähes 400 kertaa.
Ampumavälikohtausten takana on keskenään kilpailevia rikollisjengejä.
– Pelkästään Tukholman alueella toimii viitisenkymmentä rikollisverkostoa. Ne ovat riidoissa keskenään.
Nyt on ollut esillä konflikti kahden ryhmittymän välillä, Diamant Salihu kertoo.
Jengit kilpailevat rahakkaista huumemarkkinoista. Välienselvittelyistä tulee koston kierre, jossa ammuskeluja kostetaan ammuskeluilla ja pommi-iskuilla.
Nuoria käytetään lapsisotilaina
Tämän vuoden puolella Tukholman seudulla on sattunut 17 ampumavälikohtausta ja 12 räjähdystä.
Erityisen paljon huomiota on saanut Tukholman eteläpuolella Huddingen Skogåsissa tammikuun lopulla sattunut välienselvittely. Ammuskelussa kuoli 15-vuotias poika. Myös epäilty tekijä on vasta 15-vuotias.
Alaikäiset eivät saa likimainkaan samoja rangaistuksia kuin täysi-ikäiset. Siinä missä aikuinen voi saada murhasta elinkautisen vankeustuomion, alle 18-vuotiaalle langetetaan korkeimmillaan neljä vuotta suljetussa nuorisohoidossa.
Lievät tuomiot ovat yksi syy siihen, että jopa 13–14-vuotiaat kantavat ampuma-aseita, ja jo teini-ikäiset syyllistyvät murhiin.
– Vanhemmat jengin jäsenet käyttävät nuoria lapsisotilaina, tiivistää Diamant Salihu.
Rikollisuudesta on tullut ”uravaihtoehto”
Diamant Salihun mukaan Ruotsin jengiongelmaan ei ole yksinkertaista selitystä.
– Syyt ovat moninaisia, kuten erittäin pitkälle mennyt asuinalueiden ja koulujen eriytyminen. On alueita, joissa suuri osa lapsista ei saavuta kelpoisuutta jatko-opintoihin, jolloin heidän koulutiensä katkeaa.
He voivat ajautua vaihtoehtoiselle ”uralle” hakeutumalla rikolliselle polulle.
Näiden nuorten vanhemmat ovat saattaneet asua vuosikausia huono-osaisissa lähiöissä osaamatta ruotsia, eivätkä he ole päässeet työmarkkinoille. Syrjäytyminen periytyy.
Hallitus toisensa perään on tuloksetta yrittänyt löytää keinoja uusien jengien jäsenten rekrytoinnin estämiseksi.
Mallia naapurimaasta
Nyt Ruotsi on ottamassa mallia Tanskasta, jossa jengeihin liittyvistä rikoksista saa kaksinkertaisen rangaistuksen, Diamant Salihu kertoo.
– Uusi hallitus on puhunut paljon kovemmista rangaistuksista mutta myös ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä. Molempia tarvitaan, jotta saadaan tuloksia, hän arvioi.
Hallitus muun muassa selvittää, voidaanko oikeudenkäynneissä nojautua nimettömiin todistajiin, koska monet eivät kostotoimien pelossa uskalla todistaa rikollisjengejä vastaan.
Tanskan mallin mukaan selvitetään myös niin sanottujen ruumiintarkastusalueiden perustamista. Tällaisilla alueilla poliisilla olisi laajennetut valtuudet tehdä ruumiintarkastus, vaikka henkilöä ei epäiltäisikään rikoksesta.
Salassapitolainsäädäntöä hallitus aikoo löysätä siten, että koulu ja sosiaalitoimi saavat nykyistä helpommin jakaa nuoria koskevaa tietoa poliisille.
Tukholman akuutti jengiväkivaltatilanne on niin vakava, että Tukholmalle on luvattu lainata 300 poliisia muualta maasta työtaakkaa keventämään.
– Näiden rikosten selvitysaste on alhainen. Nuoret tietävät, että kiinni jäämisen riski on pieni, Diamant Salihu toteaa.
Aihetta käsitellään myös A-studiossa. Ohjelman voit katsoa tästä.