Kriisi opetti suomalaiset seuraamaan sähkönkulutusta – asiantuntija arvelee, että huonelämpötiloja ja veden lotraamista tarkkaillaan jatkossakin

Yli miljoona suomalaista käyttää sähköyhtiönsä kulutusraportointipalvelua verkossa.

Asia selvisi, kun Energiateollisuus ry kysyi jäsenyritystensä kulutusraportointipalvelujen käytöstä sähkönmyyjille ja jakeluverkonhaltijoille osoitetussa kyselyssä viime marraskuussa.

– Kulutusraportointipalveluille on selvä tarve. Julkinen keskustelu vielä lisää palveluiden käyttöä. Suuren uutisoinnin jälkeen on havaittavissa piikki käyttäjämäärissä, Energiateollisuus ry:n markkina-asiantuntija Riina Heinimäki kertoo tiedotteessa.

Kuluttajat seuraavat omaa sähkönkulutustaan aikaisempaa tarkemmin.

– Varsinkin syksy opetti sähkön käyttäjiä siihen, että omaa sähkönkäyttöä kannattaa seurata. Samalla monet ovat varmasti oppineet aika paljon omasta sähkönkulutuksestaan ja ehkä kiinnittivät ensimmäistä kertaa huomiota siihen, mistä sähkölasku koostuu, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä lisää.

Leskelän mukaan kansalaiset ja yritykset ovat onnistuneet vähentämään energiankäyttöä ennen kuin energiasta on tullut pulaa.

Esimerkiksi Vaasan sähköverkon alueella sähkönkulutus väheni loppuvuodesta yli kymmenellä prosentilla aikaisempaan verrattuna.

– Uskon, että tästä jää aika paljon hyviä käytäntöjä ihmisille. Mietitään huonelämpötiloja ja lämpimän veden kanssa ei lotrata jatkossakaan, Leskelä pohtii.

Sähkönkäytön hallinta mietitytti myös seinäjokelaisen Xedin nuoria insinöörejä. Yhtiö tuo markkinoille energiankulutuksen seurantaan, mittaukseen ja hallintaan tarkoitetun releen, jota voi ohjata älypuhelinsovelluksella.

– Sen avulla optimoidaan pörssisähköä ja yritetään saada laitteiden kulutus halvimpien hintojen mukaan. Se pystyy ohjaamaan esimerkiksi lattialämmistystä, lämminvesivaraajaa tai vaikka sähköauton latausta. Kahvinkeitintä ei ehkä kannata lähteä optimoimaan, Xedin elektroniikan suunnittelija Juha Mäki hymyilee.

Efeeler-niminen rele eteni lopulta nopeasti ideasta toteutukseen. Tuotekehitys alkoi syyskuun lopussa ja helmikuussa rele on tuotantovaiheessa. Työtunteja on käytetty satoja.

– Olemme saaneet efeelerin sähkötukkuliikkeisiin myyntiin. Odotan hyvää myyntiä.

Xedi työllistää tällä hetkellä viisi ihmistä, mutta kasvuhaluja yrityksellä on.

– Rekrytoimme porukkaa niin elektroniikkapuolelle kuin ohjelmistopuolelle. Tarvimme niin Android kuin IOS ja sulautettujen järjestelmien kehittäjiä. Osaajia on vähän markkinoilla. Pääkaupungin ja Tampereen seudut vievät tekijät, Mäki sanoo.

Lisää: Digitreenit: Oman sähkönkulutuksen seuraaminen auttaa pienentämään laskua – näin seuraat käyttöäsi helposti netissä

Jukka Leskelän mukaan Suomen energiajärjestelmä on kestänyt hyvin energiakriisin vaikutukset. Hinnat nousivat, mutta sähköä ja lämpöä riitti.

– Kuitenkin kolmasosa meidän energiasta tuli vielä vuosi sitten Venäjältä ja nyt sieltä ei tule yhtään.

Avaa kuvien katselu

Energiajärjestelmän rakenteellinen muutos ei vielä takaa sitä, etteikö esimerkiksi kylminä talvina pulaa sähköstä ja lämmöstä tulisi.

– Järjestelmän heikko kohta on, että Suomessa ei ole kykyä tuottaa sähköä sitä määrää mikä täällä enimmillään kuluu. Lisäksi iso osa lisäkapasiteetista on tuulivoimaa, joten meillä voi jatkossakin olla tilanteita, että tuulivoimaa ei ole tarjolla silloin kuin kovin kysyntä olisi.

Talven kulutushuiput ovat tiukkoja tilanteita ja hinnat voivat lyhyeksi ajaksi nousta hyvinkin korkeaksi. Silloin tarvitaan niitä oppeja, mitä tänä vuonna on saatu.

– Meillä käydään tämä sama keskustelu joka talvi. Jos tulee oikein kylmä eikä sähköä olekaan naapurimaista saatavilla, niukkuutta voi tulla. Tähän keskusteluun pitää jatkossa varautua, Leskelä sanoo.