Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin lausunnot Suomen ja Ruotsin Nato-ratifioinneista eivät ole yllätys, mutta Naton suhtautumisessa maiden jäsenyyksiin on tapahtunut “retorinen muutos”, Ulkopoliittisen instituutin, Upin johtaja Mika Aaltola arvioi.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi tänään tiistaina, että pääkysymys ei ole, tehdäänkö Suomen ja Ruotsin Nato-ratifioinnit yhtäaikaa vaan se, että molemmat ratifioitaisiin jäseniksi mahdollisimman nopeasti.
Upin Aaltola näkee, että marraskuusta lähtien “perusskenaario” on ollut erilaisissa ulkopoliittisissa arvioissa se, että Suomi ja Ruotsi saattavat joutua menemään peräjälkeen Natoon, ei täysin samanaikaisesti. Tämä johtuu eritoten Turkin erilaisesta suhtautumisesta maiden hakemuksiin.
Aaltola arvioi, että pääsihteeri Stoltenbergin tuoreet lausunnot, joissa painotettiin samanaikaisuuden sijaan molempien maiden mahdollisimman nopeaa ratifiointia, ovat Suomen kannalta hyvä asia.
– Loppusuoralla on erilaista elehdintää ja liikehdintää. Unkarin, Turkin ja Naton äänenpainot liikkuvat. Niin myös Suomen äänenpainot. Selkeästi asiat liikkuvat ja se on hyvä merkki. Kun vertaa siihen, että syksyllä asiat olivat jäissä.
Aaltolan mukaan Suomi ja Ruotsi ovat Natossa heinäkuuhun mennessä
Aaltola näkee, että käsi kädessä Ruotsin kanssa Natoon -puhe on muuttunut puheeksi yhteistuumaisesta etenemisestä, jossa ei ole enää niin suurta merkitystä, liittyvätkö maat Natoon tismalleen samaan aikaan. Täydellinen samanaikaisuus on muuttumassa peräjälkeisyydeksi.
– Niiden asioiden kannalta, joihin Suomi voi vaikuttaa, tämä on Suomen kannalta helpompi tilanne, koska Suomi voi vaikuttaa Turkkiin. Turkki suhtautuu ehkäpä myönteisemmin Suomeen kuin Ruotsiin, sillä meillä Nato-jäsenyyteen ei tarvita lainsäädännöllisiä muutoksia, kuten Ruotsissa, Aaltola arvioi.
Viime aikoina Turkki on vaatinut terrorismin vastaisen taistelun tiukentamista ehtona Ruotsin Nato-jäsenyydelle. Aaltolan mukaan Turkki odottaa terrorilainsäädännön läpimenoa Ruotsissa ennen Ruotsin Nato-jäsenyyden hyväksymistä ja tämä voisi tapahtua kesäkuussa.
– Suomelle tällaisia vaatimuksia ei näytä Turkilla olevan. Turkki, joka on Naton toiseksi suurin sotilaallinen mahti, käsittääkseni suhtautuu hyvin suopeasti Suomen Nato-hakemukseen. Siitä tulee tämä erkaantuminen, Aaltola sanoo.
Ruotsin hallitus on esittänyt terrorismilainsäädännön tiukentamista niin, että syytteen nostaminen terroristijärjestön tukemisesta helpottuu. Ruotsin hallitus toivoo, että esitys saadaan valtiopäiville maaliskuussa ja laki voisi astua voimaan jo kesäkuussa.
Aaltola ennakoi, että heinäkuun Vilnan huippukokoukseen mennessä Suomi ja Ruotsi on hyväksytty Natoon. Hän uskoo, että Suomi hyväksytään Natoon ensin ja Ruotsi kesäkuussa sen jälkeen, kun maa on ensiksi tehnyt muutoksia terrorilainsäädäntöön.
– Heinäkuun huippukokous on tärkeä kalkkiviiva. Venäjän paine Ukrainassa saattaa kasvaa, mikä lisää painetta Natossa saada asiat hyvään päätepisteeseensä, Aaltola arvioi.