BERLIINI/BRYSSEL Viikonloppuna Münchenissä nähdään asetelma, joka on Suomen ulkopolitiikassa harvinainen. Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin osallistuvat molemmat merkittävään vuotuiseen Euroopan turvallisuuspolitiikkaa käsittelevään kokoukseen.
Poikkeuksellista on se, että Suomen presidentti ja pääministeri edustavat ulkomailla samassa tilaisuudessa.
Asetelma on kiinnostava, sillä Marin astuu kansainväliselle areenalle, jossa aiemmin on totuttu näkemään vain tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Niinistö on ollut Münchenin turvallisuuskokouksen vakiovieras jo vuosien ajan. Lisäksi kokoukseen ovat osallistuneet usein ulko- ja puolustusministerit.
Tänä vuonna paikalle saapuu myös pääministeri Marin. Suomen pääministerin osallistuminen on poikkeuksellista.
Münchenin turvallisuuskokouksen johtaja Christoph Heusgen naurahtaa, kun häneltä kysyy syytä sille, miksi Suomesta on kutsuttu tänä vuonna sekä presidentti että pääministeri. Onko Suomi erityisen kiinnostava – vai onko Sanna Marin erityisen kiinnostava?
– Tulkitkaa tämä teidän maanne arvostamiseksi, Heusgen sanoo Ylelle.
Suomi on viikonlopun turvallisuuskokouksessa erityisen kiinnostuksen kohteena. Siihen on kaksi syytä.
Suomen liittyminen Natoon kiinnostaa Euroopassa enemmän kuin Ruotsin liittyminen Natoon, koska Suomella on yhteinen raja Venäjän kanssa.
Toiseksi Suomessa on tällä hetkellä pääministerinä eurooppalainen superjulkkis. Sanna Marinia kuunnellaan poikkeuksellisella kiinnostuksella.
Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Marin on noussut symboloimaan monen eurooppalaisen mielestä uutta maailmanaikaa. Aikaa, jolloin Venäjän uhasta puhutaan suoraan.
Suora puhe Venäjästä on uutta
Virolaisen ulkopolitiikan tutkijan Kadri Liikin mukaan Sanna Marin kiinnostaa, koska hän on osannut sanoittaa selkeästi muutoksen Suomen ulkopolitiikassa. Marin puhuu Venäjästä suoremmin kuin mitä suomalaispoliitikkojen suusta on totuttu kuulemaan.
Baltian maat ja Puola ovat jo vuosia puhuneet suoraan Venäjän uhasta. Suomen kohdalla Sanna Marinin suora puhe on jotain uutta eurooppalaisyleisölle.
– Häneen henkilöityy käynnissä oleva muutos, Liik sanoo puhelimitse Tallinnasta.
Esimerkki Marinin kyvystä ylittää kansainvälinen uutiskynnys nähtiin Prahassa pidetyn EU-huippukokouksen yhteydessä lokakuussa.
Marinilta kysyttiin ennen Prahan huippukokousta, miten hän kommentoi pohdintoja siitä, millä ehdoin presidentti Vladimir Putin olisi valmis vetäytymään konfliktista.
– Ainoa ulospääsy konfliktista on se, että Venäjä poistuu Ukrainasta, Marin vastasi ykskantaan.
Suorasukainen kommentti johti välittömiin reaktioihin paikalla olleiden kansainvälisten toimittajien keskuudessa. Video Marinin kommentista levisi ympäri maailma, ja sitä on tähän mennessä katsottu kymmeniä miljoonia kertoja.
Brysseliläisen EPC-ajatushautomon ohjelmajohtaja Ricardo Borges de Castron mukaan Marinin suorasukaisuudelle on kysyntää.
– Hän on viestinyt hyvin selkeästi siitä, miten EU:n pitäisi asemoida itsensä suhteessa Venäjään.
Marin osa ”Zelenskyi-sukupolvea”
Tutkija Liikin mukaan suora puhe Venäjästä vetoaa, koska tilanne on mustavalkoinen. Venäjä on hyökkääjä ja Ukraina on uhri. Harvalla on tällä hetkellä kiinnostusta akateemiseen toisaalta-toisaalta keskusteluun Venäjästä.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa aiheuttaa turvattomuutta ennen kaikkea Venäjän naapurimaissa. Koko sääntöpohjainen maailmanjärjestys on haastettu.
Ihmiset kaipaavat selkeää ja yksinkertaista viestintää. On poikkeuksellista, että tällainen viesti tulee nyt Suomesta
Ulkopolitiikan tutkija Kadri Liik
Sanna Marinin persoona vetoaa Liikin mukaan politiikan show-puoleen. Marin, 37, on kaunis nuori nainen, joka yhdessä Viron Kaja Kallaksen, 45, kanssa on noussut edustamaan uuden sukupolven eurooppalaispolitiikkoja.
Ohjelmajohtaja Borges de Castron mukaan Marin ja Kallas edustavat politiikan ”Zelenskyi-sukupolvea” viitaten Ukrainan presidenttiin Volodymyr Zelenskyiin, 45.
Sillä hän tarkoittaa nuoremman polven johtajia, kuten EU-parlamentin puhemiestä Roberta Metsolaa, 44, ja Belgian pääministeriä Alexander De Croo’ta, 47, jotka ovat sisäistäneet Venäjän hyökkäyksen merkityksen Euroopalle.
– He ovat ymmärtäneet, miten paljon maailma muuttui helmikuun 24. päivänä.
Koville puheille on kuitenkin myös löydyttävä katetta, Borges de Castro korostaa. Nopea päätös hakea Naton jäsenyyttä on hänen mukaansa osoitus siitä, että Suomen päättäjät lukivat Venäjän hyökkäykseen liittyvän uhkakuvan oikein.
Kadri Liikille ja muille Ylen haastattelemille ulkopolitiikan asiantuntijoille on heidän työnsä kautta selvää, että Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Kadri Liik nostaa esiin Sauli Niinistön roolin vuosi sitten ennen Venäjän suurhyökkäyksen alkua. Niinistö oli tiivisti yhteydessä Yhdysvaltain Joe Bidenin ja myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.
– Hän oli osa isompaa keskustelua, mitä moni ei ehkä tiedä, Liik sanoo.
Suomen Nato-jäsenyys ”rohkea teko”
Münchenin turvallisuuskokouksen johtaja Heusgen perustelee sekä presidentin että pääministerin kutsumista sillä, että Suomessa he molemmat vaikuttavat ulkopoliittisiin päätöksiin ja Suomen Nato-prosessiin.
– Suomi on erittäin tärkeä, koska Suomella on pitkä raja Venäjän kanssa, hän sanoo.
Italialaisen La Repubblica -sanomalehden kirjeenvaihtaja Tonia Mastrobuoni seuraa työkseen Saksan ja pohjoisen Euroopan tapahtumia.
Italialaiskirjeenvaihtajan mukaan rajan vuoksi Suomen Nato-jäsenyys on historiallisempi kuin Ruotsin Nato-jäsenyys. Suomen suhde Venäjään on muuttunut radikaalimmin.
– Se on rohkea teko, Mastrobuoni sanoo Ylelle Berliinissä.
Lauantaina osana kokousta Suomelle ja Ruotsille jaetaan turvallisuuspolitiikan Ewald von Kleist -palkinto Münchenissä maiden Nato-päätöksestä. Palkinnon vastaanottavat Ruotsista aiempi pääministeri Magdalena Andersson ja nykyinen pääministeri Ulf Kristersson.
Suomesta palkintojenjakotilaisuuteen osallistuvat pääministeri Marin ja presidentti Niinistö. Juhlapuheen pito on annettu presidentti Niinistölle.
Münchenin turvallisuuskokouksen ohjelmaa ei ole vielä julkaistu. Kokouksen aikana valtionjohtajilla on myös useita keskinäisiä taustatapaamisia.
Joitain merkkejä on jo nähty siitä, että Marin haluaa kasvattaa pääministerin ulkopoliittista roolia. Tammikuussa valtioneuvoston kanslia eli Marinin lähipiiri ehdotti uutta turvallisuuspoliittista neuvonantajaa pääministerin kansliaan.
Sekä presidentti Niinistö että ulko- ja puolustusministeriö pitävät uutta yksikköä tarpeettomana.
Marinilla on tunnettavuutensa vuoksi ainutlaatuista vaikutusvaltaa ulkomailla. Münchenin turvallisuuskokous on hänelle uusi areena käyttää sitä.
Voit keskustella aiheesta 16.2. klo 23 asti.
