Yhä useampi lapsi, nuori tai opettaja joutuu alaikäisen väkivallan kohteeksi koulussa.
Keskusrikospoliisin viime vuonna julkaiseman selvityksen mukaan nuorten väkivaltarikollisuus vähentyi 2010-luvun alkupuolella, mutta alaikäisten väkivaltarikosepäilyjen määrä on kääntynyt merkittävään nousuun vuodesta 2015 lähtien.
Esimerkiksi 9–11-vuotiaiden lasten kohdalla väkivaltarikosepäilyjen määrä on kasvanut 90 prosenttia ja 12–14-vuotiailla peräti 134 prosenttia vuoden 2015 tasoon nähden.
Eniten on yleistynyt lasten ja nuorten ikätovereihin kohdistama väkivalta, mutta myös kasvattajiin eli esimerkiksi opettajiin ja lastensuojelulaitosten henkilökuntaan kohdistunut väkivalta on kasvussa.
Alle 15-vuotiaista uhreista yli puolet on keskusrikospoliisin selvityksen perusteella joutunut väkivaltarikoksen kohteeksi juuri kouluympäristössä.
Yleisin alle 15-vuotiaan käyttämä väkivaltarikoksen tekotapa on lyöminen. Sitä ilmenee poliisin tilastojen perusteella noin 70 prosentissa tapauksista.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan väkivaltainen käytös pitää pystyä estämään jo ennalta.
– Lapsille opetetaan tunnetaitoja ja ryhmiä on sosiaalistettava kunnolla. Pitää myös huolehtia, että siellä ei kiusata tai jätetä ulkopuolelle. Tärkeää on estää valtahierarkian muodostuminen, jossa joku väkivallalla pitää itsellään yllä statusta, hän sanoo.
Pekkarisen mukaan paljon on vielä tehtävissä, kun lapsi syyllistyy väkivaltaan. Silloin pitää antaa lapselle apua ja myös myönteistä huomiota.
– On tärkeää, että väkivaltainen lapsi ei leimaannu vaikeaksi, vaan kiinnitetään huomiota myös hänen vahvuuksiinsa. Tyypillisesti sellainen lapsi käyttää väkivaltaa, joka on joutunut väkivallan kohteeksi myös itse. Kasvattajilla on vastuu antaa lapselle oikeita välineitä tunteiden hallintaan, Pekkarinen toteaa.
Opettajat eivät selviä työstä yksin
Pekkarisen mukaan opetusryhmiä pitää pienentää ja kouluihin palkata opettajien lisäksi myös muuta henkilökuntaa, jotta oppilaiden väkivaltaisuuteen pystyttäisiin puuttumaan.
– Koulussa tarvitsee olla avustajia sekä hyvä johto eli rehtori ja apulaisrehtori. Lisäksi pitää olla koulujen oppilashuolto, eli koulukuraattorit, koulupsykologit, kouluterveydenhoitaja ja mahdollisesti myös koululääkäri. Näin opettajilla on aikaa olla yhteydessä myös oppilaiden koteihin, sanoo Pekkarinen.
Pekkarinen toivoo, että koulut avaisivat ovensa myös esimerkiksi nuorisotyöntekijöille ja poliisille, kun väkivaltaista käytöstä havaitaan.
– Ammattilaisia voisi kutsua matalalla kynnyksellä yhteistyöhön huolehtimaan siitä, että myös lasten perheet otetaan mukaan ongelmanratkaisuun ja jatkohoitoon, Pekkarinen sanoo.
Kouluissa on parhaillaan pula pätevyysvaatimukset täyttävistä opettajista ja oppilashuollon henkilökunnasta. Lapsiasiavaltuutettu kuitenkin näkee, että tulevaisuudessa kunnilla on halutessaan mahdollista panostaa sivistyspalveluihin.
– Haluaisin muistuttaa, että meillä on jatkuvasti pienenevät ikäluokat, eli lapsiväestöstä myös säästyy resursseja joka vuosi. Tärkeää on huolehtia, että mitä kunnissa ja hyvinvointialueilla säästetään, niin myös jätetään sinne lasten ja nuorten kanssa tehtävään työhön, hän sanoo.
Väkivaltaisuus ei ole vain pääkaupunkiseudun ongelma
Rikollisuuden taso on kasvanut sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisilla nuorilla.
Kyse ei ole vain isojen kaupunkien tai pääkaupunkiseudun ongelmasta.
– Keskusrikospoliisin raportista käy ilmi, että alaikäisten väkivaltarikollisuuden lisääntyminen on ollut voimakkaampaa keskisuurissa kaupungeissa. Muun muassa Jyväskylä lukeutuu niihin, Pekkarinen toteaa.