Urheilijoiden apurahapäättäjät eivät osaa arvostaa pikajuoksua, yhtä maailman kovimmista lajeista. Näin voi päätellä keskiviikon apurahauutisten perusteella.
Pipopäinen Samuel Purola viiletti viime kesänä uuden 200 metrin Suomen ennätyksen 20,45. Lisäksi hän kilpaili kyseisellä matkalla EM-kisojen välierissä. Nämä meriitit eivät aukaisseet apurahavalitsijoiden lompakkoa.
Samuli Samuelsson rikkoi 21 vuotta vanhan 100 metrin Suomen ennätyksen ja pinkoi suomalaisittain huipputuloksen 10,16, jolla selvisi mukaan EM-kisoihin. Hänkään ei saanut apurahaa.
Pitää muistaa, että 100 metriä on yksi maailman suosituimmista ja kilpailluimmista yksilölajeista. Se pitäisi ottaa huomioon myös päätöksiä tehdessä, vaikka mainitut ajat eivät säväytä maailmanlistoilla.
Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön esittämien sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön siunaamien apurahapäätösten perusteella pikamatkojen tuoreilla Suomen ennätyksillä ei ole arvoa. Ne voi näköjään heittää romukoppaan.
Superlupaus Purola oli kyllä vielä vuonna 2019 apurahan saajien listoilla, mutta muutama haasteellinen vuosi pudotti hänet pois. Viime kesänä oululainen antoi vahvat näytöt ja pääsi takaisin omalle kehityskäyrälleen.
6 000 euron apurahan arviointiperusteissa on maininta ”arvioidaan tulevaisuudessa arvokilpailumenestyjiksi”, mitä se sitten tarkoittaakaan.
Apurahalistalle mahtuu tukku suurelle yleisölle tuntemattomia palloilulajien urheilijoita. Keltään mitään pois ottamatta, sinne olisi pitänyt mahtua myös yksi 22-vuotias pikajuoksija Purola, jolla on parhaat vuodet edessä päin.
Myös Samuelssonin kehitys on mennyt huimia askeleita eteenpäin. Ajalla 10,16 on mahdollisuudet päästä EM-kisojen 16 parhaan joukkoon, jopa finaaliin. Muutaman sadasosan parannus nostaisi hänet Euroopan kymmenen kärkeen.
Myös 100 metrin aitojen SE-nainen Annimari Korte sekä aitajuoksun tienraivaaja Nooralotta Neziri jäivät ilman apurahaa. Molemmat naiset ovat kärsineet loukkaantumisista. Se ei ainakaan saisi olla syynä apurahoilta pudottamisessa.
Viime kesänä hienoja ennätysparannuksia tehneet kestävyysjuoksijat Eveliina Määttänen sekä Camilla Richardsson heristivät varmaan nyrkkiä nähdessään heille kielteiset tukipäätökset.
Apurahan suuruus voi olla 20 000, 10 000 tai 6 000 euroa. Näistä tuo pieninkin summa verovapaana on urheilijalle kullan arvoinen. Suomessa jo elämisen peruskustannukset ovat vuoden sisällä nousseet järjettömästi.
Viime vuoden apurahan jaossa joku olympiakomitean ideanikkari keksi vetää 6 000 euron apurahaurheilijoille 25 vuoden yläikärajan. Alin summa on suotta profiloitunut täysin vain nuorten urheilijoiden apusummaksi.
Tällä linjauksella on tänäkin vuonna saatu tiputettua pois esimerkiksi juuri Samuelsson (27), sekä Korte (34) ja Neziri (30). Ikärasismia?
Pikajuoksija Merlene Ottey nappasi kaksi olympiamitalia vielä 40-vuotiaana ja aitajuoksija Felix Sanchez voitti olympiakultaa 34-vuotiaana. Kokemus tuo viisautta myös harjoittelussa.
OK:n huippu-urheiluyksikön isot henkilömuutokset sattuivat ajallisesti juuri siihen kohtaan, kun apurahapäätöksiä käsiteltiin. Miten paljon tällä on ollut vaikutusta? Vaikea sanoa. Tiettävästi esityksiin tuli kuitenkin enemmän muutoksia kuin mitä niissä on ollut pitkään aikaan.
Tästä ei ole monta vuotta, kun pika-aituri Reetta Hurske sekä keihäänheittäjä Lassi Etelätalo pudotettiin apurahoilta. Nyt Hurske rikkoo hallissa Suomen ennätyksiä mennen tullen. Etelätalo puolestaan heitti keihään MM-finaalissa neljänneksi ja EM-finaalissa pronssia. Eivät ne apurahojen päättäjät todellakaan aina ole mitään takavuosien selvänäkijän Aino Kassisen tasoisia ennustajia.
Toivottavasti listalta pois jätetyt yleisurheilijat näyttävät tulevaisuudessa tuloksillaan, että päättäjät olivat väärässä.
Juttua muokattu 16.2. klo 19.50: Otsikkoon täsmennetty, että päätöksen apurahoista tekee opetus- ja kulttuuriministeriö.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida aihetta perjantaihin 17.2. klo 23 asti. Kommentin kirjoittamiseen vaaditaan Yle-tunnus.