Ukrainan sota on ainutlaatuinen.
Vaikka sodan osapuolten käytössä on huipputeknologiaa, kuten droneja ja edistyneitä asejärjestelmiä, sota Ukrainassa muistuttaa enemmän viime vuosisadan suuria maailmansotia kuin yhtäkään sotaa viimeisen 30 vuoden ajalta.
Yli sata vuotta sitten ensimmäisen maailmansodan aikana sotilaat istuivat juoksuhaudoissa. Tilanne ei ole juuri muuttunut 2020-luvulla. Näin arvioi Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta.
– Ukrainan sota on osoittanut, että sotia ei ainakaan vielä voiteta videopeleinä etäältä.
Ukrainan sodassa ainutlaatuista on se, että koskaan aikaisemmin ei taistelulennokkien käyttö ole ollut yhtä massiivista.
Venäjän sotastrategia on kuitenkin kuin Neuvostoarmeijan käsikirjasta.
– Sodankäynnin tyyli on järkyttävä. Venäjä on näyttänyt, että se on valmis käymään totaalista sotaa, jossa siviiliuhrit ovat hyväksyttäviä ja siviilikohteisiin voi hyökätä, Eloranta sanoo.
Sota on jatkunut jo vuoden.
Tutkija pelkää, että tilanne Ukrainassa saattaa kärjistyä asemasodaksi. Silloin edessä voi olla huomattava määrä uusia uhreja.
1) Sotilastappiot muistuttavat talvisotaa
Eloranta näkee Ukrainan sodassa yhtäläisyyksiä talvisotaan, joka syttyi Suomen ja Neuvostoliiton välillä vuonna 1939.
Ukraina on Elorannan mukaan varautunut konfliktin kärjistymiseen vuodesta 2014, samalla tavalla kuin Suomi oli 1930-luvulla.
– Rahaa on laitettu puolustukseen ja siksi menestys on ollut varsin kohtalaista, sekä Suomella talvisodassa että Ukrainalla tässä sodassa.
Ukrainan suurempi koko tekee sodan mittakaavasta talvisotaa suuremman.
Talvisodassa yhtä suomalaista kohden kaatui yli viisi venäläistä. Tilanne toistuu nyt suurin piirtein samanalaisena Ukrainassa.
– Venäjän menetykset ovat jo nyt talvisodan luokkaa, Eloranta sanoo.
Venäjän sotilastappiot, eli kuolleet ja haavoittuneet yhteensä vaihtelevat eri arvioiden mukaan 5 000–200 000 välillä. Ukrainan arvioidaan menettäneen 10 000–100 000 miestä.
Venäjä puolustusministeriö on ollut vaitonaisista tappioistaan. Maan viranomaiset kertoivat syyskuussa noin 5 000 kaatuneesta. Sen jälkeen Venäjä ei ole päivittänyt tietoja kuolleista sotilaista.
Avoimista lähteistä on onnistuttu vahvistamaan ainakin 13 000 venäläisen sotilaan kuolema.
Yksi Ukrainan sodan ainutlaatuisuutta kuvaava piirre on se, että Venäjä on hyökkäyssodan aikana menettänyt poikkeuksellisen paljon upseereita. Avoimista lähteistä on onnistuttu vahvistamaan ainakin 1 200 kuolemaa.
Elorannan mukaan tämä kertoo siitä, että Venäjän sotajohtaminen on heikkoa ja tehotonta.
– Tieto ei liiku tai se on hyvin jähmeää. Upseerit joutuivat lähelle rintamaa. Kun tämä yhdistetään siihen, että Ukrainalla on edistyneitä asejärjestelmiä ja lännen tiedustelutietoa, sotilasjohtoon voidaan iskeä helposti.
2) Siviiliuhrien määrä muistuttaa sodista Tšetšeniassa
2000-luvulla Irakin ja Afganistanin sodissa, joihin länsimaitakin osallistui, siviiliuhrit pyrittiin minimoimaan.
Venäjä kuitenkin näyttää nyt päinvastoin hyökkäävän ukrainalaisia siviilejä vastaan.
Esimerkiksi loppusyksystä Venäjä on kohdistanut huomattavan määrän iskuja Ukrainan siviileihin ja siviili-infrastruktuuriin.
Elorannan mukaan siviiliuhrien näkökulmasta Ukrainan sota muistuttaa hyvin paljon Venäjän Tšetšeniassa käymää sotaa vuosina 1999–2009.
– Se oli hyvin brutaalia sotaa, sillä Venäjä kohdisti iskujaan nimenomaan siviiliväestöön. Tällä pyrittiin lannistamaan vastarinta.
Venäjän mukaan Tšetšeniassa kuoli 10 000 siviiliä, mutta tšetšeenien mukaan sodan siviiliuhrien määrä saattaa olla jopa 250 000.
Myöskään Ukrainan siviiliuhreista ei ole tarkkaa tietoa. YK:n tietoon on tullut vuoden aikana ainakin 7 000 siviilin kuolema.
Eloranta sanoo, että se on paljon. Ainakin jos tilannetta verrataan sotiin viimeisten 30 vuoden ajalta.
3) Ukrainalaisia pakolaisia enemmän kuin vuonna 2015
Ukrainasta on YK:n mukaan paennut kahdeksan miljoonaa ihmistä Eurooppaan. Lisäksi Ukrainassa on yli viisi miljoonaa sisäistä pakolaista.
Ukrainalaisia on siis tullut Eurooppaan enemmän kuin syyrialaisia Euroopan pakolaiskriisin aikana vuonna 2015.
Suhtautuminen ukrainalaisiin pakolaisiin on ollut suopeampaa kuin Syyriasta paenneisiin.
Eloranta sanoo, että ukrainalaiset pakolaiset ovat tehneet näkyväksi Euroopassa vallitsevat rasistiset rakenteet.
– Ukrainalaisten tulo Eurooppaan ei ole synnyttänyt läheskään yhtä voimakasta vastarintaa tai nostanut politiikkaan pakolaisvastaisuudella ratsastavia puolueita.
Tutkija on jopa yllättynyt siitä, kuinka vähän ukrainalaisia pakolaisia on tullut Suomeen. Sisäministeriön mukaan joulukuuhun mennessä 47 000 ukrainalaista on hakenut suojelua Suomesta.
– He varmasti valikoivat kohdemaansa varoen. Monet saattavat pohtia, joutuuko Suomi tai Viro seuraavaksi Venäjän hyökkäyksen kohteeksi. Myös venäläisväestön suuri osuus maassamme vaikuttaa varmasti siihen, haluavatko ukrainalaiset tulla tänne, Eloranta pohtii.
4) Sotarikoksia antiikin Rooman tyyliin
Helmikuuhun mennessä venäläiset olivat tehneet Ukrainassa tiettävästi yli 65 000 sotarikosta.
Elorannan mukaan sellainen määrä rikoksia viittaa siihen, että tekijöitä on ollut todennäköisesti tuhansia.
Vertailun vuoksi: veristen Balkanin sotien jäljiltä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on syytettynä tai on tuomittu 160 henkilöä.
– Sotarikosten määrä osoittaa, kuinka brutaalia sotaa Venäjä käy. Tämä on aivan ennennäkemättömän häikäilemätön tapa toimia, etenkin kun kyseessä ei ole sisällissota.
Venäjän tekemistä sotarikoksista enemmistö on kohdistunut siviileihin, mutta Venäjä on tehnyt myös vakavia ympäristörikoksia. Niille vertailukohtaa täytyy hakea kaukaa menneisyydestä, antiikin Roomasta.
Kuuluisassa viimeisessä Karthagon sodassa roomalaiset tuhosivat Karthagon kaupungin ja vetäytyessään tuhosivat viljelykset, jotta alueella ei enää koskaan kasvaisi mitään.
– Nyt on pyörä pyörähtänyt niin, että Venäjä näyttää hyödyntävän samanlaista taktiikkaa erityisesti vetäytymisen aikana, Eloranta sanoo.
Viljelymaiden ja patojen tuhoamisen lisäksi Venäjä on kohdistanut iskujaan Zaporižžjan ydinvoimalan alueelle, mikä on herättänyt huolta koko ihmiskunnan tulevaisuudesta.
5) Ukraina voi saada otteen Venäjästä toisesta maailmansodasta tutulla taktiikalla
Ennen sodan alkamista Venäjällä oli suuri materiaalinen ylivoima, mutta Venäjän suurten tappioiden myötä tilanne on tasoittunut.
– Ukrainan kapasiteetti ei ole notkahtanut, vaan valtasuhteet ovat tulleet tasaisemmiksi, Eloranta toteaa.
Aseistuksen näkökulmasta Ukraina ei pärjää Venäjälle ilmassa tai merellä, mutta maasodassa Ukraina on onnistunut tasaamaan tilannetta tuhoamalla ja kaappaamalla venäläistä sotakalustoa.
Lisäksi Ukraina on saanut länneltä aseapua, kuten Himars-raketinheitinjärjestelmiä ja moderneja panssarivaunuja.
– Toisessa maailmansodassa nähtiin, että hyvinkin dominoiva teknologia, kuten uusi panssarivaunu, voi muuttaa taistelujen suuntaa.
Vaikka esimerkiksi Leopard-panssarivaunuja on luvattu Ukrainalle vain kymmeniä, se saattaa riittää ylivoiman hankkimiseen.
Voit seurata sodan tärkeimpiä tapahtumia tästä päivittyvästä artikkelista.
Kuuntele lisäksi:
Mistä maailma puhuu -podcast: Millaista on tehdä toimittajan töitä maassa, johon Venäjä hyökkää?
Katso myös 8 minuuttia ohjelma: Millaista on raportoida keskeltä sotaa, Antti Kuronen?