Helsingin kaupungin suunnitelma ajaa alas painotettu, luokkamuotoinen opetus nykymuodossaan kummastuttaa Ylen haastattelemaa opettajaa, rehtoria ja helsinkiläisten vanhempainyhdistysten kattojärjestö Helvaryn edustajaa.
He ymmärtävät tarkoitusperän muutokselle, mutta ovat keinoista eri mieltä.
– Ymmärrän huolen koulujen eriytymisestä, ja olen samaa mieltä, että perusopetuksen pitäisi olla mahdollisimman yhdenvertaista. Systeemiä ei pidä viedä sellaiseen suuntaan, mikä tukee koulushoppailua, mutta tämä on väärä keino, toteaa Puistolan peruskoulun musiikin opettaja Maria Wilkus.
Kaupunki haluaa torjua segregaatiota eli eriytymistä, mikä on yksi kärkitavoitteista kaupungin strategiassa.
Uudistuksen myötä kouluissa ei enää olisi erikseen muun muassa musiikki-, kieli- tai draamaluokkia. Painotettua opetusta jatkettaisiin, mutta siihen osallistuvia oppilaita ei enää koottaisi nykyiseen tapaan samalle luokalle.
Wilkus opiskeli itse aikoinaan musiikkiluokalla peruskoulussa ja lukiossa Espoossa. Hänen mielestään juuri se, että samaa asiaa harrastavat oppilaat ovat samassa ryhmässä, tukee yhteishenkeä.
– Oma kokemukseni oli, että kaikki pääsivät mukaan yhdessä tekemiseen, kun olin musiikkiluokalla.
Rehtorit huolissaan opetuksen tason säilymisestä
Sibelius-lukion rehtori Hannu Rantala sanoo, että jos esimerkiksi musiikin ja tanssin harrastuneisuuden tuki hajautetaan, myös opettajien erityinen osaaminen hajautuu.
– Herää huoli siitä, pystytäänkö takaamaan erityisen harrastuneisuuden korkea taso myös jatkossa.
Rantala ja Wilkus pitävät nykyisen painotetun opetuksen muodon hyvänä puolena sitä, että nyt tuetaan nimenomaan niitä opiskelijoita, joilla ei ole taloudellisia edellytyksiä harrastaa.
– Jos halutaan luoda rakenteita, joissa mahdollisimman moni pääsee harrastamaan omaa juttuaan, kuten liikuntaa, kuvista tai musiikkia, painotettu luokka on hyvä väylä siihen, Wilkus sanoo.
Samoilla linjoilla on Helsingin suomalaisen yhteiskoulun rehtori Sari Tiitta. SYK on tunnettu etenkin kielten opetuksen painotuksestaan.
– En olisi ihan vakuuttunut, että tämä olisi paras keino [eriytymisen torjumiseen]. Jos tällaiseen lähdetään, täytyy miettiä mitä menetetään, Tiitta sanoo.
Vanhempainyhdistys: Lisää painotettuja luokkia
Helsinkiläisten vanhempainyhdistysten kattojärjestö Helvaryn varapuheenjohtaja Sanna Valtonen ymmärtää hyvin, miksi luokkamuotoisesta ainepainotuksesta luopumista ehdotetaan.
– On paljon tutkimusnäyttöä siitä, että vanhempien sosioekonominen tausta ohjaa lapsia painotetuille luokille. Mutta on myös tutkimusnäyttöä siitä, että painotettu opetus lisää oppilaiden hyvinvointia.
Valtosen mukaan Helvary on ehdottanut, että painotetun opetuksen tarjontaa pitäisi lisätä, jotta se tavoittaisi mahdollisimman useita lapsia.
– Koulushoppailu vähenisi, jos jokaisella koululla olisi omaleimainen identiteetti ja ne tarjoaisivat oppilailleen väyliä toteuttaa itseään.
Tätä voitaisiin toteuttaa Valtosen mukaan joko painotusluokkien määrää lisäämällä, hajauttamalla painotettua opetusta tai lisäämällä yleisesti taito- ja taideaineiden opetusta koko Helsingin alueella.
– Helvary pyrkii etsimään vaihtoehtoja, joissa jokaisen lapsen mahdollisuus toteuttaa itseään paranee. Eikä vain niin, että joidenkin lapsien oikeus toteuttaa itseään paranee.
Myös musiikin opettaja Wilkus haluaa lisää painotettuja luokkia.
– Oikea keino olisi lisätä painotettuja luokkia erityisesti sellaisille alueille, jotka ovat sosioekonomisesti haastavia, jotta entistä useammilla olisi mahdollisuus päästä mukaan harrastustoimintaan.
Hänen mielestään vanhemmille pitäisi tiedottaa nykyistä paremmin, miten ja milloin painotetuille luokille haetaan.
– Kaikki huoltajat eivät välttämättä aktivoidu näihin asioihin. Painotettu opetus olisi paremmin saavutettavissa kaikille.
Mitä ajattelet musiikkiluokkien suunnitellusta lakkauttamisesta Helsingissä? Kerro Ylelle, teemme juttua.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 17. helmikuuta kello 23:een asti.
Juttua tarkennettu 17.2. kello 12.43: Helsingin suomalaisessa yhteiskoulussa kaikki luokat ovat kieliluokkia.
