Nooa Ristilä, 4, pelaa ringissä muistipeliä Seinäjoen English Playschoolissa muiden päiväkotilasten kanssa.
Ympäriltä kuuluu vain englanninkielistä puheensorinaa, joka vaihtuu kuitenkin nopeasti suomeksi, kun lapset siirtyvät leikkimään vapaasti.
Nooan äiti Tiina Ristilä kertoo, että Nooa haluttiin englanninkieliseen varhaiskasvatukseen kahdesta syystä.
Päiväkoti oli lähinnä kotia, mutta valinta oli selvä myös siksi, että englannin kielen oppiminen on Ristilän mukaan erittäin tärkeää tänä päivänä.
– Kieli tulee tutuksi heti pienestä pitäen. Täällä saa hyvät pohjataidot, ja toivottavasti on helpompaa opetella muitakin kieliä sitten myöhemmin jatko-opintoja ajatellen, Ristilä miettii.
Tänä päivänä moni valitseekin lapselleen vieraskielisen varhaiskasvatuksen. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen ei tilastoi erikseen tietoja kaksikielisen varhaiskasvatuksen järjestämisestä, mutta esimerkiksi perusopetusta tarjotaan englanniksi koko ajan enemmän.
Seinäjoen English Playschoolissa on 33 paikkaa ja Vaasassa 63, ja molemmissa ryhmät ovat tällä hetkellä täynnä.
Seinäjoella toiminta käynnistyi syksyllä 2022, mutta Vaasassa englanninkielistä varhaiskasvatusta on annettu jo pian 55 vuoden ajan.
Valtaosa lapsista tulee suomenkielisistä perheistä
Englanninkielisessä varhaiskasvatuksessa opettajat ja henkilökunta puhuvat käytännössä vain englantia, mutta lapset käyttävät myös omaa äidinkieltään aktiivisesti.
Erityisesti alle 3-vuotiaiden ryhmissä opetellaan vielä sitäkin, kertoo Seinäjoen ja Vaasan English Playschoolien yrittäjä, IPC:n toimitusjohtaja Teija Vähälummukka.
– Kielen oppiminen on siellä vasta kielen mutustelua, ja kieleen tutustutaan silloin kielisuihkun tapaan. Meille on todella tärkeää tukea myös äidinkielen oppimista.
Vähälummukan mukaan English Playschoolissa Seinäjoella on valmius aloittaa myös kolmannen ryhmän toiminta ensi syksynä.
Vaasassa puolestaan haaveillaan alle 3-vuotiaiden ryhmästä Seinäjoelta saatujen hyvien kokemusten pohjalta.
Hän uskoo, että kysyntää kyllä riittää.
– Valtaosa lapsista tulee tällä hetkellä ihan suomenkielisistä perheistä. He ovat tehneet sen tietoisen valinnan, että haluavat, että lapsi oppii englannin kielen jo hyvin varhaisessa vaiheessa, Vähälummukka sanoo.
Vähälummukka muistuttaa, että päiväkodissa suomen kieli on kuitenkin myös tunnekieli – jos lapsi kokee olonsa syystä tai toisesta turvattomaksi, suomen kieli otetaan tietysti käyttöön.
Lisää: Englanninkielisen varhaiskasvatuksen suosio kasvaa hiljalleen
Kielikylpyä vai kaksikielistä opetusta?
Kielikylpyä on annettu Suomessa 1980-luvulta lähtien.
Se rantautui Vaasaan Kanadasta, missä kielikylpyopetus kehitettiin vahvistamaan maan virallisten kielten englannin ja ranskan osaamista.
Suomessa kielikylpytermiä käytetään vielä värikkäästi, vaikka määritelmä onkin itsessään aika tiukka.
Opetushallituksen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaan kielikylvyksi voidaan kutsua ainoastaan opetusta, jossa kielikylpykielenä on ruotsi tai suomi.
Muita kielikylpykieliä ovat saame, romani ja viittomakieli.
– Kielikylpyopetuksen määritelmä perustuu siihen, että kielikylpykielen tulee olla yksi maan virallisista tai vähemmistökielistä, toteaa opetusneuvos Annamari Kajasto Opetushallituksesta.
– Osassa kuntia käytetään käsitettä kielikylpy myös laajamittaisesta ja suppeammasta kaksikielisestä opetuksesta.
Kun varhaiskasvatuksessa tai perusopetuksessa painotetaan englannin kieltä, tulee siis puhua laajamittaisesta tai suppeammasta kaksikielisestä opetuksesta. Suppeampaa kaksikielistä opetusta voidaan kutsua myös kielirikasteiseksi opetukseksi.
Kajaston mukaan Suomessa opiskeli osin tai kokonaan englannin kielellä yli 10 000 lasta lukuvuonna 2021–2022.
– Erityisesti englanninkielinen opetus on suurimmissa kaupungeissa lisääntynyt viimeisen parin vuosikymmenen aikana.
Englanti kiinnostanut ruotsia enemmän
Englanninkielinen varhaiskasvatus on kiinnostanut Kokkolassa ruotsinkielistä kielikylpyopetusta enemmän, kertoo Pikiruukin päiväkodin johtaja Mirkka Paananen Kokkolan kaupungilta.
Kielisuihkutusta annetaan Seinäjoellakin käytännössä jo kaikissa päiväkodeissa, kertoo varhaiskasvatuksen aluejohtaja Kirsi-Maria Oivanen Seinäjoen kaupungilta.
Opetusneuvos Annamari Kajasto muistuttaa, että jatkumo eri koulutusvaiheesta toiselle olisi hyvä miettiä valmiiksi.
– Kaksikielisyyden tavoite toteutuu tehokkaimmin, kun kaksikielinen opetus aloitetaan varhaiskasvatuksessa ja sitä jatketaan aina perusopetuksen loppuun asti.
Tiina Ristilä kertoo, että heillä ei ole tavoitteena, että Nooasta tulisi kaksikielinen.
– Kun Nooa vain olisi kiinnostunut kielestä ja kielen oppimisesta. Ja että hänelle tulisi selväksi kuinka tärkeää on osata kieliä, että pärjää työelämässä, Ristilä kuvailee.
