– Ranska–Saksa-akseli ei ole parhaassa kunnossaan. Se tarvitsee ehkä jonkinlaisen terveystarkastuksen.
Näin vuosikymmenet EU:n kehityksen suuntaa määrittäneen voimakaksikon tilaa diagnosoi Brysselissä päämajaansa pitävän Carnegie Europe -ajatushautomon johtaja Rosa Balfour.
Akselin elintoimintojen syynille on perusteet. Ranskan presidentin Charles de Gaullen ja Saksan liittokanslerin Konrad Adenauerin allekirjoittama Elysée-sopimus täytti tammikuun lopussa 60 vuotta.
Akseli sai tuolloin alkunsa, mutta 60-vuotistarkastus on paikallaan, sillä moni asia on Euroopassa sittemmin muuttunut.
- Kuuntele Yle Areenassa: Sota Ukrainassa sysää Euroopan valtatasapainoa kohti itää
Kylmän sodan aika päättyi, Neuvostoliitto hajosi, iso joukko Itä-Euroopan maita on hakeutunut sekä EU:n että Naton jäsenyyteen ja kaiken kukkuraksi Britannia erosi EU:sta.
Muutos kulminoituu nyt siinä, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja maanosan laidalla soditaan.
Aistiharhoja ja hitautta
Juuri Ukrainan sota ja suhde Venäjään ovat näyttäneet, että Ranska–Saksa-akseli ei ole erityisen herkästi aistinut omien kansalaistensa mielenliikkeitä tai laajempaa eurooppalaista yleistä mielipidettä.
Saksa on empinyt toimiaan ja Ranska on halunnut puhua.
Kansat Euroopassa kääntyivät yhdessä yössä osoittamaan solidaarisuuttaan Ukrainalle ja suosiotaan sen presidentille Volodymyr Zelenskyille. Ihmiset ovat halunneet antaa Ukrainalle niin humanitaarista kuin sotilaallistakin apua. Eurooppalainen yksituumaisuus esimerkiksi Venäjään kohdistuvissa pakotteissa on ollut häkellyttävää.
– Yleinen mielipide on säilynyt voimakkaasti Venäjän vastaisten toimien puolella, vaikka esimerkiksi energian ja muiden elinkustannusten hinnat ovat kallistuneet, Rosa Balfour sanoo.
Saksa hyytyi lähtökuoppiin, koska sen suhde maailmaan määrittyy talouden kautta. Se taipui Venäjän vastaisiin pakotteisiin vasta muun Euroopan perässä.
Saksa on ollut hyvin riippuvainen venäläisestä fossiilisesta energiasta. Kaasuhanan sulkeminen on kestänyt kauan.
Saksa piiloutuu myyttien taakse
Oman aikansa on ottanut myös sotatarvikkeiden toimittaminen vapautensa puolesta taistelevalle Ukrainalle. Tässä asiassa saksalainen aika on pysähtynyt toiseen maailmansotaan.
Aseet yhdistyvät saksalaisessa kollektiivisessa muistissa sen itsensä aloittamiin sotiin. Siksi Leopard-panssarivaunut olivat hyvän tovin menneisyyden vankeina. Saksa liikahti niiden toimittamiseen Ukrainaan vasta, kun Yhdysvallat ja Britannia olivat näyttäneet ensin tietä.
– Muu Eurooppa on odottanut Saksan ottavan asemansa, mutta Saksa on ollut hyvin pidättyväinen. Se on johtunut historiasta ja siitä, että Saksa piiloutuu kokoonsa ja voimaansa liitettyjen myyttien taakse, Balfour sanoo.
Vuosikymmenet Saksa vannoi sen nimeen, että Venäjä voidaan sitoa muuhun Eurooppaan talouden kautta. Viime vuosi muutti tämän saksalaisen ulkopolitiikan perusasetuksen. Lopulta aseiden toimittaminen Ukrainaan rikkoi viimeisenkin tähän pitkään linjaan liittyvän tabun.
Siltikin Saksan hallituksen epäröinti Ukrainaan liittyen on Carnegie Europen johtajan Rosa Balfourin mukaan erittäin iso ongelma, koska Saksan yleinen mielipide on voimakkaasti Ukrainan puolella.
– Tämä on kuin suoraan Venäjän toiveista, koska se tahtoo Eurooppaan hajanaisuutta.
European Council on Foreign Relations -ajatushautomon (ECFR) tutkija Pawel Zerka näkee hänkin, että Ranska–Saksa-akseli on edelleen tärkeä.
– Mutta akseli on muuttunut. Ranska on ollut siinä äänekkäämpi ja Saksa tapansa mukaan hidas.
Akseli lonksuu
Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin verkkaisuutta on katsottu Euroopassa huvittuneena, mutta ei Ranskan presidentin Emmanuel Macroninkaan linja Ukrainan sodan suhteen ole Euroopassa kaikkia miellyttänyt.
Macron on halunnut pitää yllä neuvotteluyhteyttä Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin. Monissa eurooppalaisissa kommenteissa on huomautettu, ettei Putin tahdo neuvotella, vaan pelata aikaa. Toisaalta Macronin on katsottu halajavan vain julkisuutta.
Pariisin Sciences Po -yliopiston historian laitoksen johtaja Sabine Dullin huomauttaa, että Saksan ja Ranskan neuvotteluhalu Venäjän kanssa on herättänyt erityistä ärtymystä Puolassa ja Baltian maissa.
– On muistettava, että juuri puolalaiset ja baltit kärsivät Neuvostoliiton kolonisaatiosta, Sabine Dullin sanoo.
Myös hän näkee Ranska–Saksa-akselin olevan nyt muutoksen edessä.
– Ei ole lainkaan varmaa, että tämä akseli olisi jatkossakin Euroopan kehityksen pilari, Dullin arvioi.
Rosa Balfour sanoo, että Ranska–Saksa-akselin suhteellinen merkitys Euroopassa ei ole enää sama kuin ennen. Kaksikon yhteispeli on ohjannut Euroopan integraatiota ja on siinä edelleen välttämätön, koska EU:ssa on nyt jo 27 jäsenmaata.
– Ranska–Saksa-akseli ei nyt yksin riitä. Mukaan tarvitaan myös muita maita. EU:n johtajuus on nyt hajautuneempi. Se elää käsiteltävien asioiden mukaan, Balfour sanoo.
Euroopan voimatasapaino liikkuu itään
Ukrainan sota liikautti koko Euroopan voimatasapainoa.
Puolalainen ECFR:n tutkija Pawel Zerka sanoo, että hänen oman maansa merkitys on selvästi noussut. Puola on saanut paljon tunnustusta kriisin hoidossa. Se on antanut sotilaallista apua Ukrainalle ja ottanut vastaan miljoonia sotaa pakenevia ukrainalaisia.
Puola on ollut järkkymätön myös suhteessa Venäjään.
– Puola sanoi jo vuosia, ettei Venäjään voi luottaa.
Siksi puolalaisilla on juuri Saksan ja Ranskan suhteen omat pelkonsa. Akselin epäillään olevan valmis lämmittämään suhteita Venäjän kanssa heti, kun aseet joskus vaikenevat.
– Lämpenevätkö suhteet jopa siihen pisteeseen saakka, että Venäjältä ostettaisiin taas energiaa, Zerka kysyy.
Tutkijat arvioivat, että Euroopan valtatasapaino on liikkunut Keski-Euroopasta kohti itäistä Keski-Eurooppaa. Vyöhykettä Puolasta Baltiaan tarkastellaan erityisellä innolla – ja aluetta siitäkin pohjoisempana eli Suomea ja Ruotsia.
– Suomen ja Ruotsin hakeutuminen Natoon vahvistaa ajatusta siitä, että valtatasapaino on nyt liikkeessä, Sabine Dullin sanoo.
Myös Carnegie Europen johtaja Rosa Balfour arvioi, että Euroopan katse on nyt enenevässä määrin kohti itää ja koillista. Hänen mukaansa se ei välttämättä automaattisesti tarkoita sitä, että vallan painopiste siirtyy sinne.
– Myös muut Eurooppaa muovaavat tekijät ovat liikkeessä sen jälkeen kun Britannia erosi EU:sta.
Balfourin mukaan esimerkiksi talous ja vihreä siirtymä ovat tulevan valtatasapainon kannalta isoja asioita. Euroopassa siirrytään ehkä vallan suhteen hajautuneeseen tilkkutäkkimalliin valtakeskusajattelun sijaan.
Voit kuunnella Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ”Sota Ukrainassa sysää Euroopan valtatasapainoa kohti itää” tästä linkistä.