Eemeli Vaara on soittanut bändeissä teinistä saakka.
– Ensin alettiin soitella hevihommia. Sittemmin minulla on ollut hirveästi erilaisia bändejä, enemmänkin sellaisia projekteja. Mutta yksi mainitsemisen arvoinen on rokkibändi Stolen Organ.
Vaara treenaa Oulun Hiukkavaaran vanhoissa kasarmirakennuksissa, Hiukan Pihalla, jossa harjoittelee yli 250 bändiä.
Bänditoiminnan lisäksi Hiukan Pihalla on useita taiteilijoita, puuseppiä, erilaisia liikunta-alan yrityksiä ja audiovisuaalisia yrityksiä. Aiemmin muun muassa kaupungin kaavoitussuunnitelmat ovat aiheuttaneet epävarmuutta kulttuuritoiminnan jatkuvuudelle, mutta nyt tulevaisuus on valoisa.
Hannu Karjalainen on kokeneemman bändikulttuurin edustaja, häntä ja Vaaraa yhdistää sama treenipaikka. Karjalaista kannustettiin jo nuorena soittamaan. Isä oli muusikko, sisaresta tuli pianonsoiton opettaja. Karjalainen ei kuitenkaan pianonsoitosta välittänyt.
– Minusta sähkö- ja bassokitarat olivat mahtavia. Sainkin äitimuorin ostamaan itselleni bassokitaran, Karjalainen muistelee.
Karjalaisen bändihommat lähtivät sujumaan nopeasti. Ensimmäisen rokkikeikan hän veti vuonna 1968. Jo seuraavana vuonna hän pääsi vakituiseen keikkabändiin, jolla oli useita kymmeniä keikkoja vuodessa. Tuosta eteenpäin ”bändejä on piisannut”.
– On ollut muun muassa monenlaisia blues-bändejä. Bändeistä eniten tykkään ehkä Finn Floydista, joka on edelleen toiminnassa. Nimestä voi päätellä, että se on Pink Floydin tribuuttibändi, hyvä sellainen.
Ympäristö muuttuu, mutta kulttuuritoiminta ei lopu
Eemeli Vaara muistelee aloittaneensa treenit Hiukan Pihalla 14-vuotiaana. Tuolloin paikan omistaja oli eri kuin nyt.
– Kun tulimme tänne, täällä oli likaista, sotkuista ja paikat täynnä romua. Oli huhuja purku-uhasta, hieman sellainen lopun alun tunnelma.
Paikan omistaja vaihtui 2,5 vuotta sitten. Sen jälkeen huonokuntoisia rakennuksia on korjattu. Hiukan Pihan edustaja Mikko Korpelan mukaan myös kasarmialueita remontoidaan lähiaikoina.
Korpela kertoo, että kulttuurikeidas on muodostunut alueelle kuin itsestään varuskunnan lopetettua toimintansa.
– Täältä on löytynyt tiloja, mitä kulttuuritoiminnassa voidaan käyttää hyväksi, Korpela toteaa.
Huolta kulttuuritoiminnan loppumisesta ei kuitenkaan enää ole, sanoo Korpela.
– Kasarmirakennukset säilyvät eli kaikki se toiminta, mitä täällä nyt on, jatkuu. Sehän olisi esimerkiksi bänditoiminnan kannalta katastrofi, jos kaikki joutuisivat täältä pois.
Myös Vaara ja Karjalainen sanovat, että mikäli he eivät treenaisi Hiukan Pihalla, eivät he tietäisi, missä voisi treenata.
– Menisi vaikeaksi. Luulen, että se olisi suhteista kiinni: jos on suhteet johonkin firmaan, joka tietää jonkun varastotilan, se voisi onnistua. Tulisi kyllä hirmuinen pula treenikämpistä, jos nämä eivät olisi käytettävissä, Karjalainen tuumii.
Hiukan Pihan ympäristö kuitenkin muuttuu lähivuosien aikana. Alueelle on tulossa esimerkiksi asutusta. Tätä pidetään toiminnan kannalta pelkästään hyvänä asiana: palveluita tulee lisää ja esimerkiksi bussiyhteydet helpottavat kulkemista tulevaisuudessa.
– Bussilinjaa kaipaan. Reilun kilometrin päähän tulee nytkin bussi, mutta olisi helpompaa, jos se kaartaisi suoraan pihaan, Eemeli Vaara sanoo.
Kaikki halukkaat eivät mahdu tiloihin
Vaikka bändejä on tälläkin hetkellä runsaasti, tulijoita olisi vielä huomattavasti enemmänkin.
Korpelan mukaan Oulusta puretaan bänditiloja. Tästä syystä viime aikoina on tullut useita kyselyitä siitä, löytyisikö uusi treenitila Hiukkavaarasta.
Tällä hetkellä tilat ovat kuitenkin täynnä ja Hiukan Pihaan on jonotuslista. Voisiko tiloja laajentaa niin, että vielä useampi mahtuisi treenaamaan soittoaan? Korpelan mukaan tämä kohottaisi vuokraa merkittävästi.
– Jos rakentaisimme uusia tiloja, silloin menisimme vuokrahinnoissa sellaiselle tasolle, ettei bänditoiminnan harrastaminen olisi välttämättä enää järkevää.
Korpelan mukaan nyt toimitaan niillä resursseilla, mitä tällä hetkellä käytössä on.
– Onhan meillä vähän yli toistasataa kämppää nytkin ja niissä treenaa useampia bändejä. Sekin on jo aika mittavaa.
