Turkki on tällä viikolla kertonut, että se voi käsitellä Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksia eri aikaan. Kommentteja on sadellut.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin mielestä olennaisinta on, että molemmista hakijoista tulee jäseniä mahdollisimman nopeasti, ei samanaikaisuus.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi, että Naton signaali on muuttunut, että on Turkin kädessä, mitä Turkki tekee, ja että tavoitteena on Suomen ja Ruotsin yhtäaikainen jäsenyys.
– Sanavalinnan muutoksella epäilemättä halutaan varautua myös siihen skenaarioon, että Turkki ja Unkari ratifioisivat ainoastaan Suomen jäsenyyden. Henkilökohtaisesti yhdyn siihen näkemykseen, että jäsenyysprosessien eteneminen on tärkeämpää kuin niiden samanaikaisuus, sanoo eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.).
”Suomi voisi edistää Ruotsin prosessia tehokkaammin Naton jäsenenä”
Halla-ahon mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessien samanaikaisuudesta on Suomessa tullut kokoaan suurempi kysymys.
– Oma tulkinta on se, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenprosessien samanaikaisuutta ei pidetä kenties muualla maailmassa aivan yhtä ensiarvoisen tärkeänä kuin Suomessa.
Ruotsissa on noussut huoli siitä, että jos Suomi karkaisi Natoon ilman länsinaapuriaan, saattaisi se hankaloittaa Ruotsin jäsenyysprosessia. Halla-aho vihjaa, että Suomen Nato-jäsenyys voisi päinvastoin olla jopa Ruotsin etu.
Sekä Suomen että Ruotsin etu on Halla-ahon mukaan se, että kumpikin maa kuuluisi Natoon. Toiseksi paras vaihtoehto Ruotsinkin turvallisuuden kannalta on hänen mukaansa kuitenkin se, että edes Suomi kuuluu Natoon.
– Jos se skenaario toteutuisi, että ainoastaan Suomen jäsenyys ratifioidaan, mutta Ruotsin ei, palvelisiko todella edes Ruotsin turvallisuutta, että Suomi jäisi Ruotsin kanssa Naton ulkopuolelle odottamaan.
– On esitetty myös hyvin arvovaltaisilta tahoilta analyysi, että Suomi voisi todennäköisesti edistää Ruotsin jäsenyysprosessia tehokkaammin Naton jäsenenä kuin jäämällä Ruotsin kanssa Naton porstuaan odottamaan, hän sanoo.
”Meillä ei ole enää paljon neuvoteltavaa turkkilaisten kanssa”
Kaikkien Turkista tulleiden merkkien mukaan Suomi on Halla-ahon mukaan täyttänyt sen, mitä se on Turkille luvannut Nato-jäsenyyden ehtona.
Viime kesänä Ruotsi, Turkki ja Suomi allekirjoittivat Madridissa Naton huippukokouksessa yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa käytiin läpi Turkille tärkeitä turvallisuushuolia ja vaatimuksia.
Halla-ahon mielestä Suomen ei tule ryhtyä tässä vaiheessa tarjoamaan Turkille enää sellaista, mihin se ei ole aikaisemmin sitoutunut.
– Näkisin, että meillä ei ole kovin paljon enää neuvoteltavaa turkkilaisten kanssa. Eikä meidän pidä lähteä sellaiseen mielin kielin olemiseen, että pohditaan, mikä voisi vielä miellyttää turkkilaisia. Se tie muodostuisi pitkäksi ja loputtomaksi.
UAV:n mietintö lähti eduskunnan suureen saliin
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan mietintö laista Suomen Nato-jäsenyydestä lähti perjantaina 17.2. eduskunnan suureen saliin.
Suomen kannalta prosessi etenee niin, että eduskunta päättää laista. Sen jälkeen presidentillä on kolme kuukautta aikaa joko vahvistaa laki tai palauttaa se eduskuntaan.
Halla-ahon mukaan on erittäin epätodennäköistä, että laki palautuisi eduskunnan käsittelyyn.
Hän huomauttaa, että Suomi hakee nyt ensimmäistä kertaa Naton jäseneksi, eikä kokemusta vastaavasta lainsäädännöstä voi mitenkään olla.
– On muitakin Naton jäseneksi hakeneita maita, jotka ovat ennen jäsenyytensä ratifiointeja tehneet asiasta säädöksiä.
Halla-aho: Ukrainan tukeminen vaatii julkista rahaa Euroopan puolustusteollisuuteen
Ukrainan presidentti Volodomir Zelenskyi on varoittanut länttä, että Ukrainan sodankäyntiä uhkaa ammuspula.
– Länsimaiden tulee samanaikaisesti toimittaa Ukrainalle Nato-standardien mukaista raskasta aseistusta ja kiihdyttää ampumatarviketuotantoaan. Olemassaolevat varastot on pian kulutettu loppuun, sanoo Halla-aho.
Ukraina on myös vaatinut lännen siirtymistä sotatalouteen. Halla-aho ymmärtää vaatimusta.
– Venäjä on uhka koko Euroopalle, ja Euroopan tulisi ottaa tämä uhka tosissaan. Ei riitä, että Ukrainalle toimitetaan symbolista tukea, vaan tuen pitää olla määrällisesti ja laadullisesti riittävää Venäjän lyömiseen. Tämä vaatii julkista rahaa puolustusteollisuuteen Euroopassa, hän sanoo.
”Venäjällä riittää materiaalia ja miehistöä, eikä sen tarvitse välittää tappioistaan”
Venäjän uuden suurhyökkäyksen alkamista on ounasteltu jo jonkin aikaa. Presidentti Zelenskyin mukaan se on jo käynnissä. Halla-ahon mukaan asiasta liikkuu ristiriitaista tietoa, eikä hän halua arvioida, onko kyse suurhyökkäyksestä vai ei.
Sen sijaan hän arvioi osapuolten kykyä jatkaa sodankäyntiään.
– Venäjällä riittää materiaalia ja miehistöä, eikä sen tarvitse välittää tappioistaan. Siinä mielessä Venäjä kykenee jatkamaan hyökkäystään hyvinkin pitkään, Halla-aho sanoo.
Hänen mukaansa Ukrainan mahdollisuudet puolustautumiseen riippuvat Ukrainalle annettavan koulutus- ja materiaaliavun laadusta ja määrästä.
Tällä viikolla kerrotuista venäläisten tekemistä ukrainalaislasten kaappauksista Halla-ahon arvio on jäätävän selkeä:
– Venäjän tavoitteena Ukrainassa on kansanmurha ja Ukrainan olemassaolon lakkaaminen valtiona ja kansakuntana. Lasten kaappaaminen on johdonmukainen osa tätä kampanjaa.
Uutista päivitetty kauttaaltaan