Kiina aikoo tehdä rauhanaloitteen Ukrainan sodan alkamisen vuosipäivänä 24. helmikuuta. Asiasta kertoi Münchenin turvallisuuskokouksen yhteydessä korkea-arvoinen kiinalaisdiplomatti Wang Yi.
Hänen mukaansa rauhanaloite perustuisi maantieteellisen yhtenäisyyden ja maiden itsemääräämisoikeuden periaatteille.
Ehdotuksen tekee todennäköisesti Kiinan presidentti Xi Jinping, kertoo Euractiv-uutissivusto.
Kiinan aloitteesta on jo kerrottu muun muassa Saksalle, Italialle ja Ranskalle, kertoo Guardian-lehti.
Saksan ulkoministerin Annalena Baerbockin mukaan rauhanaloite on tervetullut. Baerbockin mukaan Kiinalla on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä velvollisuus edistää maailmanrauhaa.
Länsimaat epäilevät Kiinan aikeita
Kiina on tasapainoillut Ukrainan ja Venäjän konfliktissa. Peking ei ole tuominnut Venäjän aloittamaa sotaa, vaan on sen sijaan arvostellut Venäjää vastaan asetettuja pakotteita ja jatkanut esimerkiksi energiaostoja Venäjältä. Kiina ei kuitenkaan ole suoraan antanut tukeaan Venäjän sodalle.
Monet johtavat länsidiplomaatit ovat olleet erittäin epäileväisiä Kiinan rauhanaloitteelle. Länsimaissa on levinnyt pelkoja, joiden mukaan Kiina olisi lähettämässä Venäjälle aseita.
Yhdysvaltain varapresidentti Kamala Harris huomautti Financial Times -lehden mukaan, että Kiina on syventänyt suhdettaan Venäjään koko konfliktin ajan
– Kaikki Kiinan teot aseistuksen lähettämiseksi Venäjälle vain palkitsisivat hyökkääjää, jatkaisivat tappamista ja heikentäisivät sääntöihin perustuvaa maailmanjärjestystä, hän sanoi.
Kiinan aloitteesta tihkuneiden tietojen mukaan kyseessä olisi niin sanottu positiopaperi, jossa lähtökohtana olisivat osapuolten tämänhetkiset kannat, joiden pohjalta neuvottelut alkaisivat.
Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin mukaan Kiinan ajatus välittömästä tulitauosta voidaan tulkita ansaksi, joka hyödyttäisi Venäjää.
– Venäjän presidentti Vladimir Putin voi päättää, että koska asiat menevät hänen kannaltaan huonosti, parasta on esittää välitöntä tulitaukoa ja luoda ”jäätynyt konflikti”. [...] Hän [Putin] ei koskaan neuvottelisi valtaamistaan alueista, mutta samaan aikaan käyttäisi ajan joukkojen uudelleenjärjestelyyn, lepuuttamiseen, aseistamiseen ja uuteen hyökkäykseen, Blinken uumoili.
Länsimaat huomauttavat, että vain kolme viikkoa Venäjän hyökkäyksen jälkeen Venäjä ja Kiina sopivat maiden välisestä rajattomasta yhteistyöstä.
Saksan ulkoministerin mukaan Kiinan ehdotusta ei voida hyväksyä, jos siihen liittyisi Ukrainalle annettavan sotilaallisen avun lopettaminen.