Muistuttaa vakavien talousrikosten tutkintaa, lähentelee salapoliisityötä.
Näin kartellitutkintaa luonnehtii Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) pääjohtaja Kirsi Leivo.
– Kartellivalvonta on älyttömän haasteellista. Yritykset saattavat hyötyä kartelleista kymmeniä tai satoja miljoonia euroja, joten ne tekevät kaikkensa salatakseen kartellit.
Kartellit ovat hyvin haitallisia yhteiskunnalle. Ne nostavat hintoja keskimäärin 15–30 prosenttia, pitävät tuotteiden laatua heikompana, vähentävät tuotekehitystä, haittaavat vientiyrityksiä ja koko kansantaloutta.
Ongelma on, että kartellien löytäminen on hyvin vaikeaa.
KKV:n vastaus kartellitutkinnan hankaluuteen on vuoden alussa käyttöön otettu koneoppiva algoritmi, joka käy jättimäisten tilastoaineistojen kimppuun. Yhteiskunnalle se voi tuoda jopa satojen miljoonien eurojen hyödyn.
Uudet seulat olisivat paljastaneet aiempia kartelleja
Markkinoilla käytävä kilpailu piirtää jäljen tilastoaineistoihin. Kartelleissa yritykset sopivat hinnoista ja tarjouksista, joten kilpailu rajoittuu. Näitä tilanteita KKV:n koneoppiva algoritmi on valjastettu etsimään, sanoo KKV:n tutkimusohjaaja Riku Buri.
– Meillä on aineistoa aikaisemmista kartelleista, jolla me sitten koulutamme mallia löytämään uusista aineistoista toimialoja, joilla on paljon kartelliin viittaavaa käytöstä.
Kun tilastollinen analyysi on löytänyt todennäköisen kartellin, viranomaiset käynnistävät kartellitutkinnan ja tekevät yllätystarkastuksia yrityksiin. Tilastoanalyysin ansiosta kartellitutkinnat osataan kohdistaa tarkemmin.
Ulkomailla vastaavilla menetelmillä on jo saatu kartelleja kiinni.
Lupaavia ovat myös KKV:n tekemät kokeilut, joissa tilastoseulaa testattiin haarukoimalla vanhoja pohjoismaisia markkina-aineistoja. Kiikkiin olisi jäänyt esimerkiksi vuosituhannen vaihteessa toiminut laaja asfalttikartelli.
– Jos aineistot ja uudet menetelmät olisivat olleet käytössä, näitä kartelleja olisi jäänyt jo aiemmin kiinni, Buri sanoo.
Hyöty voi nousta jopa satoihin miljooniin euroihin
Aiempaa tehokkaampi kartellivalvonta voi tuoda nopeasti huomattavia säästöjä kuluttajille, veronmaksajille ja koko kansantaloudelle.
– Jos yksikin kartelli jää tekemättä, siitä voi tulla hyötyä satojakin miljoonia euroja, KKV:n pääjohtaja Kirsi Leivo sanoo.
Uudet menetelmät paitsi helpottavat olemassa olevien kartellien löytämistä, ne myös ehkäisevät uusien kartellien syntymistä. Korkeampi kiinnijäämisriski nimittäin vähentää yritysten kannustimia ryhtyä kartelliin.
Kiinnijäämisriskin lisäksi myös yritysten kannustimet kartellin paljastamiseen kasvavat. Ensimmäinen viranomaisille kartellin paljastava yritys vapautuu seuraamusmaksuista.
– Kun yritykset ymmärtävät, että kartellit jäävät nyt helpommin kiinni, niillä on suurempi intressi paljastaa kartelli kilpailuviranomaiselle, Leivo toteaa.
Tilastoanalyysiä on hyvin hankalaa huijata
Aluksi KKV käyttää tilastollista seulontaa kartellien löytämiseen julkisista hankinnoista eli valtion, kuntien ja kuntayhtymien tekemistä ostoista. Buri toteaa, että ne ovat erityisen otollisia talousrikoksille, kuten kartelleille.
– Niissä on suuri säästöpotentiaali, koska julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain noin 40 miljardia euroa veronmaksajien rahaa.
Valinta perustuu myös siihen, että julkisista hankinnoista saadaan reaaliaikaista, keskitettyä dataa sadoilta eri toimialoilta. Suomessa tilastolliselle kartellivalvonnalle on erityisen hyvät edellytykset, koska tilastoaineistot ovat kansainvälisesti verrattuna poikkeuksellisen kattavia.
Myös jo päättyneitä kartelleja on mahdollista paljastaa. KKV:n aineistot kattavat koko 2010-luvun, eli vanhojenkin kartellien jäljet näkyvät yhä aineistoissa.
Tilastollisia testejä on erittäin vaikeaa hämätä, vaikka yritys saisi vihiä kilpailuviranomaisten tekemästä seulonnasta. Kartelliyritykset saattavat yrittää kiertää seulontaa esimerkiksi muuttamalla tarjouskäyttäytymistään.
– Seulontaa tehdään samaan aikaan useilla menetelmillä ja tietyn seulan kiertäminen voi voimistaa toisen seulan avulla saatavia tuloksia epäilyttävästä käyttäytymisestä, Buri selostaa.
Suomessa viranomaiset vievät markkinaoikeuteen suunnilleen yhden kartellin vuodessa.
– Tunnettujen ja kiinnijääneiden kartellien tietoja hyödyntämällä on pystytty päättelemään, että kartellien kiinnijäämisriski kansainvälisesti on melko pieni. Eli kartelleja on todennäköisesti huomattavasti enemmän kuin mitä saadaan kiinni, Buri toteaa.
Jatkossa kartelleja voi siis paljastua selvästi nykyistä enemmän. Se tarkoittaisi halvempia hintoja, laadukkaampia tuotteita ja tuntuvaa hyötyä kansantaloudelle.