Karjalan lennosto ottaa maaliskuun alussa käyttöönsä ensimmäisen uuden työ- ja oppimisympäristökonseptin mukaisen kasarmin.
Siilinjärven Rissalassa palvelustaan suorittaa nykyisin noin 250 varusmiestä. Uuden kasarmin myötä määrää voidaan hieman kasvattaa. Samalla myös naisten määrää varusmiehissä voidaan lisätä. Uusissa tiloissa on huomioitu yhteiset sosiaalitilat aiempaa paremmin.
Karjalan lennoston komentajan, eversti Aki Puustisen mukaan rakennuksessa on huomioitu sisäilma, toimivuus ja eri toimintoja on eriytetty toisistaan.
Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että likaisilla ja kosteilla varusteilla ei uusiin tiloihin ole asiaa. Kenttävarusteita ei kuivata enää tuvissa vaan niille tarkoitetuissa tiloissa. Teltat ja muu kenttävarustus kuivataan eri rakennuksessa.
Varusmiesten tupakaappeihin ei siis enää pakata kuin sisäpalvelukseen sopivat varusteet. Samalla tupia on kalustettu vastaamaan nykyajan tarpeita.
– Tuvissa on televisiot, jossa luokkahuonekoulutus voidaan antaa suoraan tupiin, eikä tarvitse kasaantua yhteen paikkaan. Yritetään hiukan modernimmaksi tätä koulutusta saada, tiivistää eversti Aki Puustinen.
Mukavuus paranee ja toiminta järkevöityy
Varusmiespalvelustaan suorittava alikersantti Valtteri Hollmén odottaa tyytyväisenä uusiin tiloihin pääsyä.
– Varmasti lisää palvelusmukavuutta ja motivaatiota, kiittelee Hollmén.
Kun aiemmin tuvan varusmiehillä oli käytössään muutama pistorasia esimerkiksi mobiililaitteiden lataamiseen, on jatkossa jokaisella majoittujalla oma pieni yöpöytä pistorasioineen.
– Jokaiselle näkösuoja, yövalo, yöpöytä. Ei kaikilla seiso tavarat samassa nurkkauksessa ja puhelimet latautuvat omalla paikalla, Hollmén kertoo.
Tupakaapit ovat mukautuvia ja niissäkin ilma vaihtuu jatkossa paremmin.
Vanhojen aikojen päiväpeitepinkat eivät myöskään kuulu nykyaikaiseen varusmiestupaan. Hollmén tosin naurahtaa, etteivät ne ole olleet hänen saapumiseränsä riesana aiemmassakaan kasarmissa.
Vanhassa riittää korjattavaa
Puolustusvoimien kiinteistöistä vastaavan Puolustuskiinteistöjen investoinnit ovat 94 miljoonaa euroa vuodessa. Kasarmeja on vajaat 70, eli noin 15 prosenttia on koko rakennuskannasta.
Vanhimmat kasarmit ovat 1800-luvulta ja uudempienkin keskimääräinen rakennusvuosi sijoittuu 1960–70-luvuille. Satakunnan lennostoon suunnitellaan vastaavaa uudisrakennushanketta.
– Korjausvelkaa on paljon. Ylläpidolla ja vuosikorjauksiin panostamalla pystytään hallitsemaan nykyisiä olosuhteita, kertoo Puolustuskiinteistöjen asiakaspäällikkö Suvi Jokio.
Puolustuskiinteistöjen tavoittena on peruskorjata kaikki Puolustusvoimien majoitus-, työskentely- ja opiskelurakennukset tämän vuosikymmenen aikana.
Rissalassa on nyt käytännössä kaksi kasarmirakennusta. Vanha 1960-luvulla rakennettu kasarmi peruskorjataan täysin. Peruskorjauksen ja nyt valmistuneen kasarmirakennuksen yhteinen hintalappu on noin 16 miljoonaa euroa.
Peruskorjauksessa vanhaan kasarmiin tulee lisää majoitustupia ja kantahenkilökunnan toimistotiloja. Samalla varuskunnan terveysasema saa uudet tilat.
Eversti Aki Puustinen ei haikaile vanhaan, mutta muistuttaa, että ilmavoimat edellyttävät kiinteitä rakennuksia, ja vanhalle kasarmillekin on käyttöä.
– Minun mielestä sen voi laittaa ihan uuteen uskoon, saadaan tilat paremmin hyötykäyttöön, Puustinen sanoo.
Aiheesta voi keskustella 22.2. kello 23:een saakka.