Eduskunta on viimeistelemässä työtään Suomen historiallisen Nato-ratkaisun hyväksymiseksi, kun täysistunnon käsittelyyn tuotiin viime viikolla ulkoasiainvaliokunnassa valmistunut mietintö Nato-sopimusten hyväksymisestä.
Seuraavassa 4 poimintaa tiistain keskustelusta:
1. Halla-ahon mukaan aikataulukeskustelu oli politisoitumassa
Ulkoasiainvaliokunta korosti mietinnössään, että Natoon liittymisessä kyseessä on EU-jäsenyyden jälkeen Suomen merkittävin ulko- ja turvallisuuspoliittinen ratkaisu, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia Suomen asemaan.
Mietinnön sisältöä enemmän poliittista keskustelua on käyty käsittelyn aikatauluista.
Nato-maista Turkki ja Unkari eivät ole edelleenkään ratifioineet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä, mutta eduskuntapuolueet päättivät viimeistellä sopimusten hyväksynnän siitä huolimatta ennen eduskuntavaaleja.
Mietintöä esitelleen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Halla-ahon (ps.) mukaan keskustelussa aikatauluista alkoi olla politisoitumisen merkkejä.
– Oma näkemykseni oli, että jakolinjojen muodostuminen ja toista mieltä olevien motiivien spekulointi vaalien aikana asiallisesti ottaen toissijaisesta kysymyksestä ei olisi ollut maan etu, vaan asia oli parempi hoitaa pois päiväjärjestyksestä, kun sille ei varsinaista estettä ole, Halla-aho sanoi.
Hän kiitteli ulkoasiainvaliokuntaa siitä, että myös aikataulujen osalta saavutettiin yhteinen näkemys. Valiokunnan mietintö oli yksimielinen.
2. Vasemmistoliitosta arvostelua kiirehtimisestä
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Veronika Honkasalo arvosteli Suomen Nato-jäsenyysprosessia kovin sanoin.
Jäsenyyden hakemista vastaan keväällä äänestänyt Honkasalo sanoo Suomen ja Ruotsin erillisneuvottelujen Turkin kanssa kertovan syvistä ongelmista Naton sisällä. Honkasalon mukaan se on myös johtanut siihen, että Suomi on nöyrtynyt autoritäärisen vallan edessä ja päätynyt tinkimään ulkopolitiikan ihmisoikeusperustaisuudesta.
Osoituksena tästä Honkasalo pitää esimerkiksi puolustusministeriön tammikuussa myöntämää uutta puolustustarvikkeiden vientilupaa Turkkiin.
Honkasalo arvostelee myös päätöstä hyväksyä Nato-esitys ennen Turkin ja Unkarin ratifiointeja.
– Kiirehtimällä tätä päätöstä Suomi menettää nyt myös omaa valtaansa liittymisaikataulun suhteen. Suomesta ei voi tulla Naton jäsentä ennen kuin kaikki nykyiset jäsenmaat ovat ratifioineet jäsenyyden. Nyt sitten odottelemme täällä Naton eteisessä, koska Turkki ja Unkari suostuvat päästämään meidät sisään, Honkasalo sanoo.
Soraäänet keskustelussa jäivät kuitenkin harvinaisiksi. Kansanedustajat keskittyivät kiittelemään ulkoasiainvaliokuntaa Nato-mietinnön eteen tehdystä työstä.
Keskustelun aikana kuultiin myös useita puheenvuoroja Suomen turvallisuuden vahvistamisen tärkeydestä sekä Venäjän Ukrainassa käymästä hyökkäyssodasta.
3. Suomessa ja Ruotsissa luottoa siihen, että jäsenyydet hyväksytään ennen Vilnaa
Puolustusministeri Mikko Savolan (kesk.) mukaan Suomella ja Ruotsilla on vahva luottamus siihen, että molemmat maat on hyväksytty puolustusliittoon ennen Liettuan pääkaupungissa Vilnassa heinäkuussa 2023 pidettävää Naton huippukokousta.
– On hyvä huomata, kuinka vahva tuki viime viikolla Naton puolustustusministerikokouksessa tuli tälle yhteiselle Nato-jäsenyyspyrkimyksellemme. Kautta linjan tuli vahva viesti siitä, että ennen Vilnan kokousta molempien maiden tulee olla hyväksyttynä puolustusliittoon, Savola sanoi.
Eduskunta käsittelee Nato-lainsäädännön loppuun vielä tällä istuntokaudella, mutta tarkkaa päivää toiselle käsittelylle ei ole lyöty lukkoon. Käsittelyssä ei ole juuri jännitettävää, sillä eduskunta äänesti keväällä Natoon hakemisen puolesta murskaluvuin 188–8.
Hyväksymiseen riittää yksinkertainen enemmistö, sillä perustuslakivaliokunta katsoi, että kyse ei ole niin merkittävästä toimivallan siirtämisestä Natolle, että hyväksyntään tarvittaisiin kahden kolmasosan enemmistöä.
Liittyminen Natoon edellyttää, että kaikki jäsenvaltiot hyväksyvät liittymispöytäkirjat. Tämän jälkeen Naton pääsihteeri kutsuu Suomen liittymään Pohjois-Atlantin sopimukseen.
Suomen tavoitteena on edelleen, että Suomi ja Ruotsi voivat liittyä Natoon yhdessä ja mahdollisimman nopeasti, mutta ulkopoliittisen johdon mukaan asia ei ole Suomen käsissä.
Ylen kyselyyn vastanneiden eduskuntapuolueiden enemmistön mukaan Suomen tulisi olla valmis liittymään Natoon myös ilman Ruotsia.
4. Zyskowicz: Järkyttävää, että Venäjän valheet kaikuvat tässäkin salissa
Salissa nousi kohahdus, kun Valta kuuluu kansalle -puolueen ainoa edustaja Ano Turtiainen esitti Venäjän propagandan väitteitä toistavan puheenvuoron.
Turtiainen muun muassa väitti, että ukrainalaisia sotilaita on kuollut sodassa puoli miljoonaa, mutta venäläisiä vain parikymmentä tuhatta.
Veteraanikansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) tarttui Turtiaisen puheisiin omassa puheenvuorossaan.
– On järkyttävää, että Venäjän hallitsijan Putinin valheet kaikuvat tässäkin salissa. Ukrainassa käydään muka sotaa sen vuoksi, että pyritään kaatamaan Venäjän nykyjohto. Ei käydä. Siellä käydään sotaa sen vuoksi, että Venäjän nykyjohto ei kunnioita Venäjän ja sen edeltäjävaltion Neuvostoliiton solmimia kansainvälisiä sopimuksia. Siellä käydään sotaa sen vuoksi, että Venäjä haluaa tavalla tai toisella liittää Ukrainan itseensä, Zyskowicz sanoi.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä vuonna 2020 erotettu Turtiainen on esittänyt Venäjää myötäileviä mielipiteitä useita kertoja aiemminkin. Ulostulot ovat osaltaan saaneet hänen perustamansa puolueen rivit rakoilemaan.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 22. helmikuuta kello 23:een saakka.