Kevan kuntapäättäjäbarometrin mukaan noin joka kolmas Lapin kuntapäättäjä näkee kuntansa tulevaisuuden negatiivisena hyvinvointialueuudistuksen jälkeen.
Suurin osa vastaajista näki kunnan tulevaisuuden neutraalina. 22 prosenttia näki tulevaisuuden positiivisena, kuusi prosenttia ristiriitaisena.
Miten tulevaisuudenkuva vaikuttaa päätöksiin ja päätöksentekokykyyn?
Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala pohtii psykologista kysymystä tarkoin.
–Jos tulevaisuudenkuva on negatiivinen, niin energiaa kuluu ”asennon puolustamiseen”. Jos tulevaisuuden näkee positiivisena, niin ihminen on avoimempi ja yhteistyökykyisempi. Katsotaan pitemmälle ja uskalletaan tehdä uudistuksia, Kujala arvelee.
Talous yksinkertaistuu
Kuntapäättäjien negatiivisissa arvioissa esiin nousee huoli kunnan taloudellisesta tilanteesta. Pelätään, että valtionavustukset pienenevät hyvinvointialueuudistuksen myötä, rahoitusmalli on kunnille epäedullinen eikä rahaa riitä investointeihin.
Positiiviseen tulevaisuudennäkymään vaikuttavat päättäjien mukaan se, että sote-uudistuksen myötä kunnan talous yksinkertaistuu ja on helpommin ennustettavaa.
”Energiaa suunnattava tekemiseen”
Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Susanna Junttilalla on kokemusta Kemin ja Rovaniemen kuntapolitiikasta.
– Näissä kunnissa, joissa itse olen ollut mukana politiikassa, ei ole jääty piehtaroimaan negatiivisuuteen.
Kaikkien kuntien tilanne on Lapissa haastava ja kuntatalous huolettaa.
– Totta kai muutokset ja epävarmuus aiheuttavat pelkoa siitä, miten kunta pärjää. Pelkäämisen sijasta, pitää kuitenkin suunnata energia tekemiseen ja asioiden ratkaisemiseen eikä voivotteluun, hän pohtii.
Puheenjohtaja torppaisi pelkoja keskustelemalla. Hän pitää erityisen hedelmällisenä eri poliittisten ryhmien kesken käytävää rakentavaa keskustelua.
Turhaa varovaisuutta
Sodankylän kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Mikko Pyhäjärvi arvelee, että negatiivinen tulevaisuudenkuva ja pelko saattavat johtaa hätiköityihin päätöksiin.
– Tehdään harkitsemattomia päätöksiä, joita ei voida myöhemmin korjata.
Toisaalta pelko saattaa lisätä turhaa varovaisuutta.
– Ei esimerkiksi uskalleta tehdä investointeja, kun pelätään huonoja vuosia.
Pyhäjärvi itse ei näe kuntansa tai koko Lapinkaan tulevaisuutta negatiivisena.
– Tulorakenne on hyvä monessa kunnassa, myös omassani. Tulot eivät ole ongelma, vaan menot, hän pohtii.