Juhannuksena 2022 Virolahden edustalla Huovarin saaren lähistöllä veneilevä saattoi nähdä jotain pelottavaa. Rajan takana roihusi kymmeniä metrejä korkea liekki, jonka erotti paljaalla silmällä. Iltaisin liekki maalasi koko mökkimaiseman taivaan oranssiksi.
Liekki oli peräisin kaasuputki Nord Stream 1:n Portovajan kompressioasemalta. Suomen rajan taakse sotien jälkeen jääneellä alueella seisoi nyt piippu, jonka liekki symboloi täysin uudenlaista aikaa Venäjän vieressä: Siellä paloi savuna ilmaan maakaasua, joka normaalisti kulkisi Eurooppaan.
Uhkaavien muutosten merkkejä näkivät myös muut Itämeren rannoilta löytyvät maat: Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Saksa, Tanska ja Ruotsi. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa seuraavat toimittajat Marjo Näkki ja Kaja Kunnas päättivät kiertää maat ja selvittää, mitä niiden turvallisuuspolitiikalle kuuluu.
– Me jaoimme Itämeren rantavaltiot siten, että Kaja lähti matkaan Tallinnasta, jatkoi Baltian maiden läpi Puolaan ja Saksaan. Minä jatkoin Tanskan Bornholmin saarelle ja Ruotsin Gotlantiin. Sieltä juttumatka jatkoi Turkuun ja Virolahden Huovariin, listaa Näkki.
Tiedonkeruun lopputulos, kirja nimeltä Itämeren turvatarkastus – kun sodan uhka palasi, ilmestyy perjantaina Venäjän hyökkäyssodan vuosipäivänä.
Toimittajakaksikon tavoitteena oli kirjoittaa kirja, joka auttaisi ymmärtämään turvallisuuspolitiikan uutta aikakautta Itämeren maissa. Kirjassa Itämeren alueen turvallisuuspolitiikkaa käsitellään muun muassa hybridivaikuttamisen, energiakriisin ja kyberiskujen kautta.
Jatkuvaa murrosta
Itämeren turvallisuustilanne on jatkuvassa muutoksessa. Hansaliitto turvasi aikanaan kaupankäyntiä ja puolusti alueita merirosvousta vastaan 1200-luvulta aina 1500-luvulle asti.
Kylmän sodan aikana Itämeri nähtiin pikemminkin erottavana kuin yhdistävänä tekijänä. Nyt tässä maailmantilanteessa alueen valtioiden välillä on löytymässä jonkinlainen konsensus. Kun Suomi ja Ruotsi jollain aikavälillä pääsevät Natoon, Itämerestä tuleekin ”Naton sisämeri”.
– Kun sota joskus loppuu ja keskusteluyhteydet aukeavat myös itään ja siellä toivottavasti tapahtuu muutosta, Itämeren valtiot ovat varmasti löytäneet toisensa ihan eri tavalla, sanoo Näkki.
Kunnas ja Näkki haastattelivat kirjaansa Itämeren rantavaltioiden asukkaita ja kiersivät kohteissa, joissa jännitteet ovat kireimmillään.
– Halusimme kuunnella niitä tavallisia ihmisiä, kuulla heidän tarinansa ja nähdä heidän yhteytensä tähän maailmanpolitiikkaan. Se tuo ihan erilaisen kuvan kuin se, että tärkeän näköiset kravattikaulaiset miehet puhuvat juhlallisin termein turvallisuus- ja ulkopolitiikasta.
Ruotsi puolustautuu viimeiseen suomalaiseen
Itämeren turvatarkastus -kirjaa ryhdyttiin suunnittelemaan jo kauan ennen Venäjän hyökkäyssotaa. Kirjaprojekti jäi kuitenkin tauolle koronapandemian vuoksi. Venäjän hyökkäyssodan alkaminen helmikuussa 2022 teki kirjasta entistäkin ajankohtaisemman.
Keväällä 2022 Ruotsissa puhuttiin, että ruotsalaiset ovat liian tottuneita pitkään rauhan aikaan. Edellisestä sodasta on kulunut 200 vuotta.
Nyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan Ruotsi onkin menossa Suomen perässä Natoon. Maaliskuussa 2022 Ruotsi päätti nostaa rajusti puolustusmäärärahojaan.
– Ruotsissa on yleisenä vitsinä, että ”Ruotsi puolustautuu viimeiseen suomalaiseen.” Kyllä siellä on ilmeisesti vieläkin vähän sellaista, että mitä ihmettä tässä nyt pääsikään tapahtumaan, ja kova sisäpoliittinen kritiikki kohdistuu nyt hallitukseen. Se on ruotsalaisille iso juttu, että he joutuvat katsomaan peilistä myös omia valintojaan.
Marjo Näkki on työskennellyt Itämeren-, Baltian- ja Venäjän-kirjeenvaihtajana Ylellä, STT:llä ja MTV3:lla. Hän juontaa Yle Radio 1:n Ykkösaamua ja Pääministerin haastattelutuntia. Kaja Kunnas on pitkään Tallinnassa asunut toimittaja, joka kirjoittaa Helsingin Sanomiin.
Näkin ja Kunnaksen edellinen Suomenlahden turvallisuustilannetta käsittelevä kirja Suomenlahden suhde ilmestyi vuonna 2016 kaksi vuotta Krimin valtauksen jälkeen.