Se oli stressaava kokemus, muistelee arkkitehtuurin opiskelija Rakel Päivinen, 31, Aalto-yliopiston valintakoetta.
Hän haki arkkitehtuurin linjalle kaksi kertaa ennen kuin kilpailtu paikka yliopistossa avautui vuonna 2020.
Molemmilla hakukerroilla valintakokeeseen sisältyivät vaativat ennakkotehtävät, joiden perusteella valittiin rajattu määrä hakijoita jatkoon piirustus- ja suunnittelukokeisiin.
Päivinen valmistautui pääsykokeeseen seuraamalla alan uutisia, piirtämällä paljon – sekä käymällä maksullisen valmennuskurssin.
Hän pohtii nyt jälkikäteen, että valmennuskurssista oli hänelle itselleen apua, mutta ei koe sitä välttämättömäksi hakijoille. Valmennuskurssien hinnat voivat vaihdella sadoista euroihin aina tuhansiin, jolloin ne eivät ole mahdollisia kaikille.
Tänä vuonna muun muassa arkkitehtuurin valinnoissa halutaan puuttua yhä tarkemmin siihen, miten hakijat valmistautuvat kokeisiin. Ennakkotehtävät ovat olennainen osa valintakoetta, ja myös maksulliset valmennuskurssit ovat tarjonneet niihin viime vuosina opetusta.
Arkkitehtuuri on suosittu opiskeluala, ja vuonna 2022 esimerkiksi Aalto-yliopiston arkkitehtuurilinjalle oli 12,28 hakijaa yhtä paikkaa kohti. Suomessa arkkitehdiksi voi yliopistotasolla opiskella Aallossa sekä Tampereen ja Oulun yliopistoissa, ja kyseisillä oppilaitoksilla on käytössään yhteisvalinta koulutusohjelmaan.
Aalto-yliopisto suhtautuu penseästi valmennuskursseihin
Tänä vuonna Aalto-yliopisto on täsmentänyt suomenkielisten taiteen alojen kandidaattiohjelmien ja DIA-yhteisvalinnan arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin ennakkotehtävien ohjeita.
Valintakokeiden ennakkotehtävien ohjeistukseen on lisätty uusi kohta, joka kieltää hakijoita ottamasta ennakkotehtäviin apua vastaan kolmansilta tahoilta, kuten kaupallisilta valmennuskursseilta.
Aiempina vuosina esimerkiksi arkkitehtuurin ennakkotehtävissä on ohjeistettu pelkästään, että hakijan on tehtävä tehtävät itsenäisesti ja ilman ohjausta.
Tänä vuonna ohjeistukseen on lisätty kohta:
”Ennakkotehtäväsi voidaan hylätä, jos käy ilmi, että olet saanut apua toimittamiesi tehtävien tekemisessä kolmannelta taholta, esimerkiksi kaupalliselta valmennuskurssilta.”
Aalto-yliopiston hakijapalveluiden asiantuntija Hanne-Grete Christensen kertoo, että ohjeistusta haluttiin täsmentää, sillä viime vuosina on huomattu, että valmennuskursseilla on iso vaikutus sisäänpääsyyn.
Hänen mukaansa kielto perustuu hakijoiden yhdenvertaiseen kohteluun, josta on maininta myös yliopistolaissa.
– Valmennuskurssit ovat kalliita, ja se asettaa hakijat epätasa-arvoiseen asemaan keskenään. Toisilla on mahdollista saada tukea, jos on tarpeeksi varallisuutta.
Christensen kertoo, että käytännössä on erittäin vaikea valvoa, saavatko hakijat ohjausta ennakkotehtävissä. Hän ei halua kertoa yksityiskohtia valvonnasta, sillä hakuprosessi on käynnissä.
Christensen mainitsee kuitenkin, että esimerkiksi osa ennakkotehtävien arvioitsijoista on työskennellyt tehtävässä jopa vuosikymmeniä, joten he tunnistavat esimerkiksi maneerisia piirteitä, jotka voivat mahdollisesti tulla valmennuskursseilta.
Hän vahvistaa, että pelkkä valmennuskurssille osallistuminen ei ole hylkäysperuste hakijalle.
– Haluamme korostaa sitä, että hakijan täytyy itse löytää tiensä ja lahjakkuutensa, eikä niin, että joku kertoo sen.
Christensen sanoo, että kaiken kaikkiaan Aalto-yliopisto suhtautuu negatiivisesti valmennuskursseihin eikä hakijalta odoteta varsinaista ammattiin liittyvää osaamista vielä hakuvaiheessa.
– Hakijaa rahastetaan käytännössä asiasta, jonka pystyisi ehkä itse oppimaan. Jos hakijalla ei ole niitä ominaisuuksia, mitä ennakkotehtävissä ja valintakokeissa vaaditaan, se tavallaan kertoo siitä, ettei hakijalla ole välttämättä tarpeeksi hyviä valmiuksia kyseiselle alalle.
Ohjeistuksen muutos vaikutti valmennuskurssin toteutukseen
Tänä keväänä esimerkiksi Teho-Opisto tarjoaa maksullista valmennusta arkkitehtuurin valintakokeisiin. Lisäksi opistotasolla voi suorittaa maksullisia arkkitehtuuriopintoja, joissa saatetaan keskittyä valintakokeisiin valmistautumiseen.
Teho-Opiston opetukseen sisältyy esimerkiksi tekniikkavalmennusta sekä taiteen perusteiden läpikäymistä.
Vuonna 2019 Helsingin Sanomat kertoi (siirryt toiseen palveluun), että yli puolet arkkitehtuurin koulutusohjelmaan hyväksytyistä opiskelijoista oli käynyt Teho-Opiston valmennuskurssin. Teho-Opiston perustaja Sini Koivisto arvioi, että luvut ovat pysyneet suunnilleen samoina myös viime vuosina.
Uusi täsmennys ennakkotehtävien ohjeisiin on vaikuttanut Teho-Opiston kurssien sisältöön. Ennakkotehtäviin keskittyvä valmennuskurssi muutettiin täysin omatoimiseksi, eikä siinä ole enää kanssakäymistä opettajan kanssa.
– Tämä tehtiin varotoimenpiteenä opiskelijoiden oikeusturvan vuoksi, vaikka kurssimme ovat aina olleet sääntöjen mukaisia, Koivisto kertoo.
Koivisto näkee, että kursseilla lähes jokainen voi nostaa taitonsa pääsykokeissa vaaditulle tasolle. Hän pitää keskustelua hakijoiden yhdenvertaisuudesta tärkeänä, ja tämän vuoksi opisto tarjoaa vuosittain myös maksuttomia kurssipaikkoja, esimerkiksi arvontojen ja piirustuskilpailuiden kautta.
Varjovalmennus haastaa kaupalliset toimijat
Opiskelija Rakel Päivinen muistelee, että valmennuskurssilta hän sai pääsykokeisiin itsevarmuutta ja kurssi varmensi tahtoa alalle.
Nykyisin häntä kuitenkin huolestuttaa, että kalliit kurssit voivat luoda niin sanotun ”maksutulpan” koulutukseen pääsylle: kaikilla ei ole samanlaista mahdollisuutta päästä opiskelemaan.
Päivinen halusi vaikuttaa asiaan ja päätyi pitämään maksutonta valmennusta arkkitehtuuria opiskelevaksi haluaville Varjovalmennuksen kautta. Varjovalmennus on vapaaehtoisvoimin toimiva yhdistys, joka tarjoaa vaihtoehtona ilmaisia valmennuskursseja aloille, joille on olemassa maksullisia valmennuskursseja.
Kurssilla käydään läpi esimerkiksi yleisesti taiteen teoriaan liittyvää opetusta ja osallistujat tekevät viikkotehtäviä.
Päivinen näkee, että tulevaisuudessa on riski sille, että kalliit valmennuskurssit vaikuttavat siihen, millainen joukko ihmisiä pääsee opiskelemaan.
– Se heijastuu siihen, minkälaisia arkkitehtejä valmistuu. He ovat tulevaisuudessa niitä, jotka suunnittelevat ja tekevät meidän kaupunkejamme ja kaikkea rakennettua ympäristöä.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 9. maaliskuuta kello 23:een asti.