Oligarkki Boris Rotenberg on mahdollisesti rikkonut Euroopan unionin asettamia pakotemääräyksiä Suomessa. Pakotelistalla olevan Rotenbergin olisi pitänyt EU-säädösten mukaan kertoa kaikista omistuksistaan Suomessa paikallisille viranomaisille. Rotenberg ei ole ilmoitusta jättänyt.
– Jos olet pakotelistalle joutunut henkilö, etkä ole ilmoittanut omaisuudestasi viranomaisille Suomessa, niin tahallista laiminlyöntiä pidetään EU-asetuksen mukaan pakotteiden kiertämisenä, sanoo pakoteasiantuntija Aleksi Pursiainen.
Pursiainen kommentoi asiaa MOT-toimitukselle yleisellä tasolla, eikä hän ottanut kantaa suoraan Rotenbergin tapaukseen.
Boris Rotenbergin suomalainen asianajaja lähetti MOT-toimitukselle kahden virkkeen pituisen vastauksen, jonka hän oli saanut Rotenbergin venäläiseltä juristilta.
”Emme tiedä mihin [säädöksen] rikkomiseen viittaatte”, viestissä todettiin.
Rotenbergin suomalainen juristi kiisti myös, että Boris Rotenberg olisi laiminlyönyt ilmoituksen teon. MOT-toimitus ei kuitenkaan saanut ilmoitusta tietopyynnöllä ulkoministeriöstä, eikä Rotenbergin asianajajalta. Ilmoitusvelvollisuus astui voimaan syyskuun alussa 2022 ja pakotelistalla olevien henkilöiden on jätettävä ilmoitus kuuden viikon kuluessa.
Rotenbergin perhe on tunnettu Suomessa etenkin omistuksistaan entisessä Hartwall Areenassa eli nykyisessä Helsinki Hallissa sekä jääkiekkojoukkue Jokereiden entisenä rahoittajina. Boris Rotenberg, 66, on miljardööri ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin pitkäaikainen ystävä. Rotenberg tutustui Putiniin 1960-luvun lopulla Leningradissa eli nykyisessä Pietarissa, missä he olivat saman judoseuran jäseniä.
Ei esitutkintaa käynnissä
Ulkoministeriö ei ole tehnyt tutkintapyyntöjä ilmoitusten laiminlyönnistä. Ministeriö vierittää vastauksessaan vastuuta asiassa Ulosottolaitokselle ja poliisille.
Ulkoministeriön pakotetiimin vetäjän Pia Sarivaaran mukaan ministeriö on kertonut pakotelistattujen tekemistä ilmoituksista takavarikkojen toimeenpanosta vastaavalle Ulosottolaitokselle sekä keskusrikospoliisille.
– Keskusrikospoliisin tehtävänä on harkita, onko asiassa rikostutkinnan tarvetta, Sarivaara kirjoittaa sähköpostissaan.
Keskusrikospoliisista kerrottiin MOT:lle, ettei sillä ole käynnissä esitutkintaa aiheeseen liittyen.
Rotenbergilta paljastui uutta omaisuutta
Boris Rotenberg omistaa Suomessa kiinteistöjä, kuten ison huvilan Hangossa ja toisen huvilan Porvoossa. Molemmat on jäädytetty. Ulosottolaitos on takavarikoinut myös kaksi Rotenbergin omistamaa Ferraria.
MOT löysi tutkimuksissaan myös uutta tietoa Rotenbergin omistuksista. Hän omistaa asunnon Helsingin Hietalahdessa sijaitsevasta kerrostalosta.
Ulosottolaitoksen julkaisemista pakotepäätöksistä on salattu henkilöiden nimet, joten toimitus ei kyennyt varmistamaan, onko kerrostaloasunto jäädytetty vai onko se jäänyt viranomaisten haavin ulkopuolelle.
MOT-toimituksen tietojen mukaan samaan asuntoon kytkeytyy henkilö, joka maksaa Rotenbergin Porvoon huvilan huoltoon liittyviä laskuja. Työt tilaa kuitenkin toinen henkilö.
Ulosottolaitoksen johtava kihlakunnanvouti Aki Virtanen kommentoi jäädytetyn kiinteistön ylläpidon avustamista yleisellä tasolla.
– Taloudellisen resurssien saattaminen pakotelistatun hyväksi on kiellettyä.
Virtasen mukaan on kuitenkin toimivaltaisen viranomaisen eli ulkoministeriön asia määritellä, milloin on kyseessä kielletty toiminta ja milloin ei.
Pakoteasiantuntija: Poliisin olisi syytä tutkia
Velvollisuus pakotelistalla oleville henkilöille ilmoittaa omistuksistaan on ollut voimassa syksystä 2022 lähtien. Pakotteisiin erikoistunut oikeustieteilijä Aleksi Pursiainen arvioi EU:n lisänneen pykälän, koska sen avulla halutaan estää tai vähintään vaikeuttaa pakotteiden kiertämistä.
Venäläiset oligarkit ovat taitavia siirtämään omaisuuttaan esimerkiksi bulvaanien eli haamuomistajien nimiin tai häivyttämään todelliset omistajat veroparatiisien avulla.
Pursiaisen mukaan ilmoitusvelvollisuuden tehoa ei vielä täysin voida arvioida.
– Varojen jäädyttämisellä on perusteltu turvallisuuspoliittinen päämäärä eli estää oligarkkeja käyttämästä varojaan Venäjän hallinnon tukemiseen ja leveään elämään. Ottaen huomioon, että tässä on potentiaalinen rikosoikeudellinen uhka päällä, niin joidenkin kohdalla se varmasti vaikuttaa, Pursiainen sanoo.
Pursiainen on aiemmin työskennellyt ulkoministeriön kansainvälisen oikeuden yksikössä ja kirjoittanut pakotteita käsittelevän tietokirjan. Hänen mielestä olisi perusteltua, että poliisi tutkisi mahdolliset laiminlyönnit.
– Jos on tiedossa Suomessa olevaa omaisuutta, eikä siitä ole tehty ilmoitusta, niin näkemykseni mukaan asia pitäisi ottaa tutkittavaksi, Pursiainen sanoo.
Pursiaisella ei ole tiedossa, että kyseisen pykälän perusteella olisi vielä käynnistetty rikostutkintoja tai annettu tuomioita missään EU-maassa.
Halliyhtiön velat jätetty ilmoittamatta
Boris Rotenbergin veli, vaikutusvaltainen oligarkki Arkadi Rotenberg on niin ikään jättänyt kertomatta viranomaisille Suomessa olevista taloudellisista omistuksistaan.
Arkadi Rotenberg on lainannut Kyproksen veroparatiisiin rekisteröidyn yhtiönsä välityksellä suuren summan rahaa Boriksen pojan Roman Rotenbergin suomalaiselle yhtiölle.
Yhtiön kautta Rotenberg, omistaa merkittävän osuuden entisestä Hartwall Areenasta eli nykyisestä Helsinki Hallista. Vuoden 2021 lopussa lainasumma oli lähes 16 miljoonaa euroa.
Roman Rotenberg ei itse ole EU-pakotteiden kohteena, mutta lainan antanut Arkadi Rotenberg on.
Pakotesäädösten mukaan myös tästä saatavasta olisi kuulunut tehdä ilmoitus Suomen ulkoministeriölle.
Arkadi Rotenberg ei vastannut toimituksen kommenttipyyntöön jutun julkaisuun mennessä.
Timtšenko yksi harvoja ilmoituksen tehneitä
Ulkoministeriö on saanut vain kahdelta pakotelistalla olevalta henkilöltä ja kahdelta yritykseltä ilmoituksen Suomessa olevasta omaisuudestaan. Ilmoituksen tehneet henkilöt ovat venäläis-suomalainen oligarkki Gennadi Timtšenko sekä venäläinen liikemies Igor Kesaev.
Ilmoitukset eivät sisällä uutta tietoa omistuksista.
Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluva Timtšenko on ollut Suomen kansalainen vuodesta 1999. Hän on tehnyt miljardiomaisuuden energiabisneksessä.
Läheiset suhteet Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:hen omaava Igor Kesaev puolestaan kertoo omistavansa Suomessa yhtiönsä välityksellä saaren sekä kiinteistöjä, jotka sijaitsevat Puumalassa.
Kesaev rikastui alun perin tupakkabisneksessä, mutta nykyisin hän on omistajana myös esimerkiksi suuressa venäläisessä vähittäiskauppaketjussa.
Ulkoministeriölle on jättänyt ilmoituksen myös vakuutusyhtiö, joka kertoo Suomessa olevista sitoutumuksistaan, sekä Helsingin telakalla eli Helsinki Shipyardilla rakennetun laivan rahoittamiseen osallistunut yhtiö.
Ulosottolaitos on jäädyttänyt Timtšenkon ja Kesaevin omaisuuden Suomessa, eli he eivät voi vuokrata tai myydä sitä ilman viranomaisten lupaa.
Kadonneita autoja ja vaarallisia junavaunuja
Suomalaisviranomaiset ovat vuoden aikana jäädyttäneet kiinteistöjen, autojen ja rahansiirtojen ohella myös satoja junavaunuja.
Junavaunuihin kytkeytyi myös Putinin lähipiiriin kuuluva miljardööri Dmitry Mazepin.
Lannoitealalla rikastunut Mazepin oli heti Venäjän hyökkäyksen jälkeen myynyt suurimman osan osakkeistaan Uralchem-nimisestä lannoiteyhtiöstä ja valitti sen jälkeen jäädytyspäätöksestä Helsingin käräjäoikeuteen.
Mazepinin asiainhoitaja kertoo MOT-toimitukselle, että yritysjärjestelyn syynä oli halu varmistua lannoitteiden riittävyydestä.
Kaikki Suomessa jäädytetyt junat on sittemmin vapautettu ja ajettu takaisin Venäjälle turvallisuussyistä. Osassa vaunuista oli vaarallisia aineita kuten myrkyllistä ammoniakkia ja rähjähdysherkkää vetyperoksidia.
Ulosottolaitos kertoo MOT:lle, että kaikkia jäädytettyjä autoja ei puolestaan ole tavoitettu Suomesta, joten ne on mahdollisesti viety pois maasta.
Monimutkaiset omistussuhteet tuottavat hankaluuksia
Myös luksusjahtien omistusten selvitykset ovat työllistäneet viranomaisia.
– Omistussuhteet ovat todella syviä ja monimutkaisia, kertoo Tullin valvontaosaston johtaja Sami Rakshit.
Omistajaa on vaikea selvittää, jos kyse on monimutkaisista yritysketjuista ja veroparatiisiyhtiöistä.
Rakshit myöntää etteivät viranomaiset ole päässeet kaikissa omistusketjuissa loppuun asti.
Jos viranomainen ei pysty varmistamaan, omistaako veneen pakotteiden kohteena oleva henkilö, omaisuutta ei voi jäädyttää.
Katso uusin MOT-jakso pakotteiden toimeenpanosta Suomessa ja Euroopassa Yle Areenassa.
Voit keskustella artikkelista 28.2. kello 23 asti