Klassisen musiikin elokuville on aina paikkansa. Viimeisin nappisuoritus lienee vuodelta 2012, kun ohjaaja Yaron Zilberman tarjoili laatudraamaa elokuvassa A Late Quartet. Päärooleissa nähtiin pitkän linjan tähtiä, kuten Philip Seymour Hoffman, Catherine Keener ja Christopher Walken.
Perjantaina Suomessa ensi-iltansa saava Tár on lähtökohdiltaan yhtä lailla kutkuttava, kun fiktiivistä huippukapellimestaria Lydia Tária näyttelee Hollywoodin kirkkaimpiin tähtiin lukeutuva Cate Blanchett.
Blanchett on monissa yhteyksissä nostettu elokuvan kantavaksi voimaksi. The Guardianin viiden tähden arviossa kriitikko on sitä mieltä, ettei kukaan muu näyttelijä pystyisi esittämään yhtä uskottavasti haastavaa, monipuolista ja alati kehittyvää roolia.
– Hänen suorituksensa lävistää katsojan sydämen kuin kapellimestarin tahtipuikko, kriitikko ylistää.
Todd Fieldin ohjaama elokuva onkin saanut lukuisia tunnustuksia ja suitsutusta sekä kuusi Oscar-ehdokkuutta. Tár on ehdolla muun muassa parhaan elokuvan, parhaan ohjauksen ja parhaan alkuperäisen käsikirjoituksen kategorioissa.
Ja Blanchett tietenkin parhaasta naispääosasta, josta hän on jo voittanut Golden Globen ja Bafta-palkinnon. Blanchettille povataan roolista myös Oscaria, hänellä on entuudestaan kaksi pystiä, pääroolista ja sivuosasta.
Maailmankuulu huippukapellimestari vaikuttui Blanchettin suorituksesta
Blanchett on tehnyt Tárissa moniin lähtemättömän vaikutuksen – niin myös Los Angelesin filharmonikkojen ylikapellimestariin, klassisen musiikin maailmantähteen Gustavo Dudameliin. Venezuelalainen paljasti vastikään siirtyvänsä New Yorkin filharmonikkojen ylikapellimestariksi vuonna 2026.
Dudamel, Blanchett ja Field kävivät elokuvasta hiljattain kiinnostavaa keskustelua Los Angelesissa järjestetyssä yleisötilaisuudessa.
Dudamel muun muassa arvioi Blanchettin elokuvassa nähtävää johtamista ja kapellimestarin liikkeitä luonnollisiksi. Blanchett vastasi kysymällä, tarjoaako Dudamel hänelle töitä, mihin huippukapellimestari vastasi ilmekään värähtämättä, että Blanchettista voi ilman muuta tulla Los Angelesin seuraava ylikapellimestari.
Hetkeä myöhemmin Dudamel vakavoitui ja kysyi Blanchettilta, onko hän pohtinut ryhtyvänsä oikeaksi kapellimestariksi.
– Tämä ei ole sellainen haastattelu, Blanchett nauroi ja jatkoi toteamalla, että orkesterin johtaminen oli hänelle unohtumaton ja elämää mullistava kokemus.
Lasikaton Yhdysvalloissa murtanut kapellimestari loukkaantui Tárista
Vaikka elokuvan monet yksityiskohdat perustuvat faktoihin ja todellisuuteen, Lydia Tár itsessään on fiktiivinen hahmo.
Tosin huippukapellimestari Marin Alsop on asiasta toista mieltä. Alsop on yksi Yhdysvaltain kuuluisimmista kapellimestareista. Hän rikkoi lasikaton ensimmäisten joukossa.
Hän avasi tuntojaan elokuvasta The Times -lehdelle tammikuussa. Haastattelussa Alsop kertoo huolestuneensa heti, kun hän kuuli elokuvasta ensimmäistä kertaa.
– Päähenkilöllä on niin paljon yhtäläisyyksiä oman henkilökohtaisen elämäni kanssa. Kun näin elokuvan, en ollut enää huolestunut, olin loukkaantunut. Loukkaannuin naisena, loukkaannuin kapellimestarina ja loukkaannuin lesbona, Alsop sanoi.
Alsopin mielestä oli sydäntäsärkevää, että tilaisuus näyttää nainen huippukapellimestarina valkokankaalla tuhlattiin tekemällä tästä vallan väärinkäyttäjä.
Kysymys ei hänen mukaansa olekaan elokuvasta, jossa nähdään nainen huippukapellimestarina, vaan elokuvasta, jossa arvioidaan naista johtajan asemassa.
– Ihmiset kysyvät, pystymmekö luottamaan heihin, ja pystyvätkö he työskentelemään sellaisissa tehtävissä.
Baltimoren sinfoniaorkesterin ylikapellimestari on tehnyt pitkän ja vaikuttavan uran klassisen musiikin huipulla. Häntä ei olla koskaan syytetty sopimattomasta käytöksestä toisin kuin fiktiivistä Lydia Tária, jonka tarina monilta osin mukailee Alsopin elämää.
”Liittyvätkö ongelmat ihmiseen, ammattiin vai rakenteisiin?”
Tár etenee vääjäämättä kohti päähenkilönsä romahdusta sivuten ajankohtaisia teemoja kuten #MeToo:ta ja cancel-kulttuuria. Elokuva ei osoittele tai alleviivaa vaan kysyy ja kyseenalaistaa.
Mainittakoon, että reilun kahden ja puolen tunnin aikana nähdään myös liuta tunnistettavia – ja luultavasti osaa ärsyttäviä – klassisen musiikin alaa stereotypisoivia kliseitä.
Yhtä kaikki Lydia Tár on moniulotteinen hahmo, joka toisaalta vakuuttaa katsojan musiikin kyvystä koskettaa ihmisessä jotain saavuttamatonta, toisaalta asettaa arveluttavaksi kaiken saavuttamansa. Lydia Tária syytetään muun muassa vallan väärinkäytöstä ja seksuaalisesta ahdistelusta.
Tárin vaimoa, Berliinin filharmonikkojen konserttimestaria elokuvassa näyttelevä saksalainen Nina Hoss vertasi STT:n haastattelussa Lydia Tária huippukapellimestarina konstruktioksi, joka on riippuvainen toisten ihmisten asettamista odotuksista. Alla on kuitenkin ihminen heikkouksineen.
– Vallan väärinkäyttö, ihmisten hyväksikäyttö – joudut miettimään, liittyykö se ihmiseen, ammattiin vai rakenteisiin, Hoss sanoi.
Elokuvan ja todellisuuden välillä räikeä ristiriita
Brittiläinen kapellimestari Emma Warren tuo esiin elokuvan ja todellisuuden välisen ristiriidan brittiläisessä sanomalehdessä The Guardianissa.
– Tárin maailmassa lasikatto on saatu lopullisesti murrettua. Kapellimestarin ammatissa vallitsee sukupuolten välinen tasapaino, hän kirjoittaa.
Warren jatkaa huomauttamalla, että päähenkilö ehdottaa elokuvan alussa naisille tarkoitetun mentorointiohjelman avaamista myös miehille, koska sukupuolten erottelulle ei ole enää syytä.
– Sellainen on utopistista fantasiaa. Todellisuudessa sukupuoli on kapellimestarin työssä yhä ongelma, hän painottaa.
Warren perustelee väitettään tutkimuksella, jonka mukaan brittiläisissä orkestereissa työskentelee vakituisen tittelin kera vain viisi naiskapellimestaria, kun miehiä on vastaavissa pesteissä useita satoja. Brittiläisten agentuurien listoilla puolestaan kapellimestareista vain 11 prosenttia on naisia.
Yle laski viime vuonna sukupuolijakaumia klassisen musiikin alalla Suomessa. Kalenterivuoden konserteista naisten johtamia oli alle neljännes. Myös Suomessa todellisuus on siis räikeästi ristiriidassa Tárin maailman kanssa.
Tárissa päähenkilö on Berliinin filharmonikkojen ylikapellimestari ja EGOT-voittaja eli yksi harvoista, joka on voittanut sekä Emmyn, Grammyn, Oscarin että Tonyn. Todellisuudessa Berliinin filharmonikoilla ei ole koskaan ollut naista ylikapellimestarina, eikä yksikään säveltäjä-kapellimestari-nainen ole EGOT-voittajien joukossa.
Elokuvaan tehdyt valinnat voi toisaalta nähdä pyrkimyksenä ravistella klassisen musiikin rakenteita tai ainakin osoittaa, mitä todellisuus voisi sukupuolten välisen tasa-arvon suhteen alalla olla.
Musiikista ei Oscar-ehdokkuutta
Yksi klassisen musiikin elokuvien loistavista puolista on niiden kyky nostaa teoksia entistä suuremman yleisön kuultavaksi ja kenties innostaa uusia yleisöjä taidemuodon äärelle.
Tár voi hyvinkin tehdä niin, vaikka musiikki itsessään ei ole elokuvan kantavia voimia. Verrattain lyhyiden musiikkia sisältävien kohtausten aikana katsoja kuitenkin ehtii päästä Gustav Mahlerin viidennen sinfonian ja Edward Elgarin sellokonserton maailmoihin.
Jälkimmäinen oli isossa osassa myös Anand Tuckerin ohjaamassa ja sellisti Jacqueline du Présta kertovassa elokuvassa Hilary ja Jackie – rakkaudesta musiikkiin (1998). Joillekin luvassa saattaakin olla Elgarin konserton kanssa nostalginen uudelleen kohtaaminen.
Tárin melkein kaikki musiikki on elokuvan maailmassa soivaa. Erillistä tapahtumia dramatisoivaa, vain katsojille soivaa, musiikkia ei kuulla.
Monien yllätykseksi Tár ei saanut Oscar-ehdokkuutta musiikista.
Elokuvan konseptialbumi nousi joka tapauksessa Billboard-lehden klassisen musiikin albumilistan kärkeen marraskuussa 2022.
Voit keskustella jutusta 25.2. kello 23:een saakka.