Anneli Auerin seksuaalirikostuomion purku korkeimmassa oikeudessa olisi erittäin poikkeuksellista ja tarkoittaisi sitä, että Suomen oikeusjärjestelmällä olisi vakava itsetutkiskelun paikka.
Näin sanoo rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.
Helsingin Sanomat kertoi perjantaina, että Anneli Auerin lapset peruvat todistuksensa ja heidän mukaansa mitään rikoksia ei ole tapahtunut. Auer sai kesäkuussa 2013 seitsemän ja puolen vuoden vankeustuomion lastensa seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Hänen silloinen miesystävänsä Jens Kukka sai kymmenen vuoden vankeustuomion.
Tolvanen muistaa viimeaikaisen tapauksen, jossa raiskaustuomio purettiin sen jälkeen, kun uhrina esiintynyt nainen kertoi valehdelleensa.
Tolvasen mukaan korkein oikeus joutuu nyt hyvin tarkkaan punnitsemaan, mikä merkitys muutetuilla kertomuksilla todisteina on.
– Kyllä siihen vaikuttaa sekin, millä näytöllä on aikanaan ratkaistu tämä juttu käräjäoikeudessa. Mehän emme tiedä, onko siellä ollut muuta näyttöä kuin lasten kertomukset, Tolvanen pohtii.
Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen puntaroi tilannetta lähes samoin sanoin.
– Jos tuomio ja syyksilukeminen perustuisi lähes täysin lasten kertomuksiin ja osoittautuisi, että lasten kertomukset eivät olisi pitäneet paikkaansa, se olisi hyvin poikkeuksellista. Ja silloin järjestelmä olisi pettänyt pahasti, Hyttinen sanoo.
Auerin on mahdollista hakea korvausta valtionkonttorilta suoritetusta vankeusrangaistuksesta, jos tuomio puretaan. Tolvanen arvioi, että kolmen vuoden tuomiosta voisi tulla korvausta noin 400 000 euroa.
HS:n tietojen mukaan sijaisperhe olisi painostanut ja johdatellut Auerin lapsia kertomaan keksittyjä tarinoita äitinsä käyttämästä väkivallasta. Tolvanen ei pidä todennäköisenä, että sijaisperheelle tulisi syytteitä asiasta. Yksi syy on se, että syyteoikeus saattaa olla jo vanhentunut.
– On vain lasten väite, että heitä on manipuloitu. Voi olla, että sijaisperheen vanhemmilla on toinen käsitys.
”Ei ole kunniaksi Suomen oikeushistoriassa”
Mahdollista on myös, että tapaus palaa takaisin käräjäoikeuden käsittelyyn. Jos korkein oikeus purkaa Anneli Auerin ja hänen miesystävänsä seksuaalirikostuomiot, tapaus palautetaan alkuasetelmaan eli käräjäoikeuteen.
– Jos syyttäjä edelleen katsoo, että on todennäköisiä syitä Auerin syytteen tueksi, niin sitten tämä juttu lähtee taas uudelle kierrokselle. Pahimmassa tapauksessa tässä menee montakin vuotta, Tolvanen sanoo.
Rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen muistuttaa, ettemme tiedä, millaisia todisteita syytteiden tueksi on salatussa oikeudenkäynnissä ollut.
– Ovatko lasten kertomukset voineet olla aiemmin ensisijainen todiste syyllisyyden puolesta? Silloin näyttöä arvioitaessa on keskeistä, jos lasten kertomukset osoittautuvat virheellisiksi. Jos lasten kertomus on ollut merkittävä osatodistusaineistoa, on täysin loogista, että aletaan miettimään, että tuomio pitäisi mahdollisesti purkaa, Hyttinen sanoo.
Jos Auerin seksuaalirikostuomio puretaan, on Suomen oikeusjärjestelmällä vakava itsetutkiskelun paikka, sanoo Tolvanen. Hän pitää koko Anneli Auerin tapausta ainutlaatuisena Suomen oikeushistoriassa.
– Jos tuomio todetaan vääräksi, ei tämä ole kunniaksi Suomen oikeushistoriassa, ottaen vielä huomioon pitkään kestäneet murhaoikeudenkäynnit ja tutkimuksen ongelmat. Olisi syytä tutkia, mikä meni vikaan, Tolvanen sanoo.
Hovioikeus vapautti Anneli Auerin helmikuussa 2015 miehensä Jukka S. Lahden murhasepäilystä. Jukka S. Lahti murhattiin kotonaan joulukuussa 2006 eikä tekijää ole selvitetty.
Katso myös videokuvaa oikeudenkäynnistä, jossa Anneli Auerille luettiin murhasyyte 5.2.2010. Auer sai myöhemmin vapauttavan tuomion:
Juttua täydennetty 24.2. kello 21.26 Tatu Hyttisen kommenteilla.