KIGALI ”Länsimaalaisten valta päättää siitä, mikä on kaunista, on saanut meidät epävarmoiksi siitä ketä olemme.”
Näin sanoo Rwasibo Nshuti, 22, joka erottuu hiustyylinsä ansiosta muista Ruandan pääkaupungissa Kigalissa.
Hänen kampauksensa on perinteinen ruandalainen amasunzu. Se on geometrisesti leikattu ja näyttävä hiustyyli, joka hävisi, kun länsimaalaiset kolonialistit halusivat siirtomaa-aikaan eroon maan perinteistä.
Kaikilla piti olla lyhyt, tasaiseksi leikattu tukka.
Viime vuosina maan nuori taiteilijaväki on tuonut amasunzun takaisin pääkaupunki Kigalin kaduille. Heille se merkitsee ylpeyttä juurista ja vapautumista. Sitä, että he voivat vihdoin itse määritellä, miltä he näyttävät ja mikä on kaunista.
Nuoret kertovat Ylelle, kuinka hiukset ovat heille paljon muutakin kuin pelkkä ulkonäkö.
Rwasibo Nshuti, 22
muotisuunnittelija ja taiteilija
”Länsimaalaisilla on ollut pitkään valta määritellä, mikä on kaunista. Eikä ainoastaan kauneutta, vaan koko maailman asiat, myös ihmisyyden.
Kun kolonialistit saapuivat, he halusivat eroon kaikesta meille ominaisesta perinteisestä. He halusivat, ettei meidän ulkonäössämme olisi viitteitä sellaiseen, mikä oli meille muinoin ominaista.
Emme ole saaneet näyttää maailmalle, mitä meillä on.
Tämä on hämärtänyt identiteettiämme ja saanut meidät epävarmoiksi siitä, ketä olemme. Olemme tottuneet näkemään afrikkalaisia tyttöjä, jotka haluavat vaalentaa ihoaan. Se ei ole hyvä asia.
Kaikkien tulisi pystyä tuntemaan ylpeyttä siitä, miltä he näyttävät. Erilaisuus on kaunista.”
Amasunzu-trendi on vain yksi ilmiö, joka kertoo Ruandan nykytilasta. Se on suoranainen ihmetarina.
Maa oli vielä jokin aika sitten täysin polvillaan: vuoden 1994 kansanmurhassa kuoli noin 800 000 tutsi-heimoon tai maltillisin hutuihin kuuluvaa ihmistä. Yhteenkuuluvuus oli murskana.
Vasta hiljattain länsimaat, esimerkiksi Ranska, on myöntänyt vastuunsa kansanmurhaan johtaneissa tapahtumissa. Maan presidentti Emmanuel Macron on pyytänyt Ruandalta anteeksiantoa.
Asiat Ruandassa ovat viime vuosina menneet hyvään suuntaan. Talous on kasvanut nopeasti. Ruanda on tilastojen mukaan yksi Afrikan turvallisimpia ja vähiten korruptoituneita maita.
Seleman Kubwimana, 27
taidemaalari
”Tunnen ylpeyttä, kun ihmiset näkevät hiukseni ja puhuvat kampauksestani.
Lapsuudessani vanhempani eivät halunneet, että pidän amasunzua, rastoja tai muuta pitkää tukkaa.
Kun lähdin kotoa ja aloin muodostaa omaa tyyliäni, aloin vihdoin kasvattaa tukkaani amasunzua varten.
Kampausta ei osaa leikata kuka tahansa parturi. Viime vuonna menin hiustaiteilijalle, joka oli erikoistunut amasunzuun ja pyysin häntä leikkaamaan sen.
Tunnen muusikoita ja suunnittelijoita, jotka ovat leikanneet tukkansa näin. Lähinnä he ovat miehiä. Naisista amasunzua kantoivat perinteisesti vain naimattomat. Olen nähnyt hiljattain vasta yhden nuoren naisen, jolla on amasunzu.
Haluan, että minut muistetaan sinä tyyppinä, jolla on amasunzu. Olen ylpeä juuristani ja siitä, että Ruandassa on tämä perinne, jollaista ei ole kenelläkään muulla.
Meidän tehtävämme on tuoda takaisin hävinnyt kulttuurimme.”
Ruandan hallinnon kuri kansalaisista on yhä tiukka.
Kasvava taiteilijaväestö uskaltaa rikkoa normeja ja poiketa massasta. Amasunzu-tyyli on muotia juuri heidän keskuudessaan.
Muutama vuosi sitten kampaus levisi kansainvälisille punaisille matoille. Oscar-gaalassa sitä kantoi Black Panther -elokuvan päänäyttelijä, kenialais-meksikolainen Lupita Nyong’o.
Rwasibo Nshuti
”En usko, että yhteiskunta vieläkään hyväksyy täysin amasunzua. Mutta kun maa kehittyy, samalla kehittyy ihmisten omanarvontunto. Ehkäpä tämän kampauksen voi pian nähdä johtajillakin.
Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus määritellä itse se, miltä näyttää.”
Onko sinusta meillä edelleen liian ahdas käsitys kauneudesta? Keskustele aiheesta tiistaihin 11. huhtikuuta kello 23 asti.