Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Puusäleikön taakse piilotettu, muutaman metrin kanttiinsa oleva kuutio hurisee kerrostaloyhtiön pihalla Helsingin Vuosaaressa.
Se on harvinaislaatuinen vastaus kysymykseen, joka on noussut esiin varmasti monessa taloyhtiössä: voisiko lämmityksen kuluja ja ilmastopäästöjä pienentää jotenkin?
Tämä taloyhtiö pohti kysymystä jo viime vuosikymmenen puolivälissä, kun se suunnitteli tulevien vuosikymmenien remonttitarpeita.
– Silloin tuli hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) ensimmäinen raportti, jossa aika selvästi ennustettiin synkkiä asioita tälle planeetalle. Ennakoimme, että jonkinlaisia avustuksia energiatehokkuutta parantaville toimenpiteille tulee, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Risto Lähteenmäki sanoo.
Ennustus piti kutinsa, ja nyt Ara-tuki on myönnetty ja energiaremontti loppusuoralla.
Pohjavesialueet estävät maalämpökaivojen poraamisen
Matkan suurin mutka oli maan alla. Kallioperässä virtaa pohjavettä, eikä alueelle saa siksi porata maalämpökaivoja.
Sama syy estää porauksia eri puolilla Suomea. Laajoja pohjavesialueita on esimerkiksi Hangossa, Lohjalla, Tuusulassa, Hyvinkäällä, Lahdessa ja Lappeenrannassa.
Maamme pohjavesialueiden sijaintiin voit tutustua tarkemmin tämän kartan avulla:
Vuosaaressakin ensimmäiset ajatukset olivat juuri maalämmössä.
– Ensimmäinen reaktio oli, että voi harmi. Mutta tosiasiat ovat tosiasioita ja oli pakko keksiä jokin muu vaihtoehtoa, Lähteenmäki sanoo.
Taloyhtiö pumppaa lämpöä ulkoilmasta
Vuosia kestäneen selvittelyn aikana taloyhtiö kävi läpi ison kasan erilaisia vaihtoehtoja. Niistä kenties eksoottisin idea oli jäteveden hyödyntäminen lämpönä ja oman mädättämön avulla myös kaasuna.
Suunnittelun ja eri vaihtoehtojen tarkastelun teki Sweco.
– Ei voi sanoa, että yksi vaihtoehto toimii kaikkialla muita paremmin. Se pitää aina kokonaisvaltaisesti miettiä jokaisessa rakennuksessa. Ja voihan olla, että joskus järkevintä on jatkaa kaukolämmöllä, Swecon yksikönpäällikkö Jesse Kantola sanoo.
Vuosaaressa laskelmien lopputulos oli energiaremontti, jonka selkärangan muodostavat ilmavesilämpöpumput. Ne ottavat ulkoilmasta lämpöenergiaa, joka pumpataan asuntojen lämpöpattereihin ja suihkuihin.
– Vaikka kerrostaloissa tällainen tekniikka on harvinaista, pienkiinteistöissä niitä on käytetty useammin jo vuosia. Se voi johtua siitä, että siihen kokoluokkaan on ollut enemmän valmiita tuotteita, Kantola arvioi.
Yksi syy ilmävesilämpöpumppujen harvinaisuuteen taloyhtiöissä voi olla kookkaiden lämmöntalteenottoyksiköiden sijoittelu. Ne ovat paitsi näkyvä myös kuuluva osa pihamaata.
Seuraavalla videolla selviää, miltä hurina kuulostaa ja mitä sille voidaan tehdä:
Kovalla pakkasella tarvitaan varasuunnitelma
Ilmavesilämpöpumppujen hintalappu on maalämpöä pienempi, koska kallioon ei tarvitse porata lämpökaivoja. Toisaalta energiatehokkuus jää vuositasolla heikommaksi, eli saman lämpömäärän tuottamiseen kuluu enemmän sähköä.
Kantolan karkea arvio on, että vanhassa kerrostalossa vesi-ilmalämpöpumpun COP-luku on noin 2,5 ja maalämmön COP-luku noin 3,5.
Ulkoilman suurin ongelma on se, että sen käyttö on hankalinta juuri silloin, kun lämmitystä eniten tarvitaan.
Mitä kylmempää ulkona on, sitä vähemmän pumput tekevät lämpöä. Vuosaaressa lämpöpumput riittävät kattamaan noin puolet taloyhtiön tarpeesta, kun pakkanen painuu -15 asteen paikkeille.
Kun pakkanen kiristyy riittävästi, lämpöpumppu lakkaa tyystin toimimasta. Vuosaaren tapauksessa totaalinen stoppi tulee -20 asteen kohdalla.
Tässä suhteessa ilmavesilämpöpumppu onkin merkittävästi erilainen kuin maalämpöpumppu. Paukkupakkasilla maalämpöpumppu vaatii vain lisälämpöä, mutta ilmavesilämpöpumppu tarvitsee rinnalleen täysimääräisen korvaajan.
Varalämpö on välttämätöntä, mutta sitä tarvitaan vain harvoin
Täysimittaista varalämmitystä tarvitaan liian kovien pakkasten takia kuitenkin hyvin harvoin.
Vuosaaren Sataman mittauspaikalla lämpötila on laskenut tällä vuosikymmenellä kymmenkunta kertaa alle -10 astetta. Pisimmillään lämpötila on pysynyt sen alapuolella yhtäjaksoisesti neljän päivän ajan.
Elohopea on laskenut alle -20 asteen vain kerran, ja silloinkin vain yhdeksän tunnin ajaksi.
Kaukolämpö jäi varalämmöksi
Omakotitaloissa ilmavesilämpöpumpun varalla on useimmiten sähkölämmitys, joka on etenkin varaavan takan rinnalla varsin riittävä ratkaisu.
Vuosaaressa varalämmön lähteeksi pohdittiin monenlaisia vaihtoehtoja aina maakaasusta lähtien, mutta valinta oli lopulta kaukolämpö.
– Kyllä me kovasti yritimme pyristellä irti kaukolämmöstä. Mutta se oli sikäli turvallisen tuntuinen päätös, että jos lämpöpumppulaitteistossa joku menee pahasti mönkään, vanha ja toimivaksi todettu vaihtoehto on aina varalla, puheenjohtaja Lähteenmäki sanoo.
Tällainen kaukolämmön ja lämpöpumpun hybridilämmitys mahdollistaa sen, että talo käyttää kaukolämpöä silloin, kun se on sähköllä käyvien lämpöpumppujen käyttöä edullisempaa. Vuosaaressa sähköä ostetaan kiinteään hintaan, mutta pörssisähköön yhdistettynä taloyhtiö voisi omalta osaltaan toimia kulutushuippuja hillitsevänä joustajana – ja kenties säästää rahaa.
Kaukolämpö on siitä hankala varalämmittäjä, että Helenin teknisten vaatimusten takia kaukolämpöä pitää käyttää koko ajan edes vähän, vaikka lämpöpumppujen käyttö olisi halvempaa.
Kuuntele taloyhtiön puheenjohtajan Risto Lähteenmäen ajatuksia siitä, jännittääkö hankinnan kannattavuus, kun energian hinnat ja korot ovat myllerryksessä: