Turun suurimmassa lähiössä, 9 000 asukkaan Varissuolla, asuva 16-vuotias Anni Lehtonen ihmettelee, miksi Varissuo on jälleen kerran noussut esiin asuinalueena, jossa on paljon pielessä.
– Se perustuu ennakkoluuloihin, koska tämän paikan maineesta ei osata päästä eroon. Itse olen viihtynyt hyvin, ja mielestäni täällä on hyvä ilmapiiri.
Kaksi viikkoa sitten Ylen koulukone nosti esiin tietyt alueet ja koulut, joissa S2-oppilaiden määrä on poikkeuksellisen suuri. Anni Lehtosen käymä Turun normaalikoulu Varissuolla on yksi näistä kouluista.
Normaalikoulun perusopetuksessa on 600 oppilasta, joista 65 prosenttia on S2-oppilaita eli muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia.
– En minä ole kokenut, että siitä olisi mitään ongelmaa, Anni Lehtonen sanoo.
Perusopetuksen rehtori Satu Kekin mielestä monikielisten oppilaiden suuri määrä on pikemminkin hyvä kuin huono asia.
– Se on koululle rikkaus, että meillä on monenlaisia oppilaita.
Ongelmalähiön leima syntyi 1990-luvulla
Vuokratalovaltaisella Varissuolla asuu nykyään runsaasti maahanmuuttajia. Lähiön maine ongelmalähiönä on peruja kuitenkin vuosikymmenten takaa, jolloin alueella oli rauhattomampaa – enemmän juoppoja, rötöstelyjä ja väkivaltaa.
Nykyään alueen asukkaat pääosin pitävät aluetta hyvänä paikkana asua. Jopa niin hyvänä, että Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan Varissuolla asuvat Turun onnellisimmat ihmiset.
Varissuon maine ongelmalähiönä istuu kuitenkin Turussa syvällä.
– On se tietyllä tapaa ikävää. Se herättää paljon ennakkoluuloja ihmisissä, kun kertoo jollekin, että asuu täällä. Usein kuulee alueesta paljon pahaa, mutta itsellä ei ole huonoja kokemuksia, Anni Lehtonen sanoo.
Samaa mieltä on luokkakaveri, 15-vuotias Melisa Teh.
– Mielestäni täällä on hyvä asua. En ole kokenut mitään vaaraa.
Myös Teh sanoo, että Varissuo on turhaan nostettu esimerkiksi huonosta asuinalueesta.
– Ihmiset eivät ehkä huomaa kaikkia alueen hyviä puolia. Täällä on turvallista, ja uskaltaa liikkua iltaisin ulkona.
Normaalikoulun perusopetuksen rehtori Satu Kekki sanoo, että Varissuo on hyvä ja turvallinen lähiö. Kaikkea muuta kuin maineensa.
– Se kuva, mitä meistä jaetaan mediassa harmittaa suuresti, koska emme me tunnista tätä aluetta niistä jutuista.
Pormestari haluaa lisää omistusasuntoja
Varissuon segregaatiosta, eli sosiaalisesta eriytymisestä on viime päivinä puhuttu enemmän kuin koskaan.
Ensin tuli Ylen koulukone, sitten Turun pormestari Minna Arve ja turkulainen opetusministeri Li Andersson (vas.) nostivat Helsingin Sanomien haastatteluissa Varissuon tikunnokkaan alueena, jolle pitäisi tehdä jotain.
Arve haluaisi purkaa vuokrataloja ja rakentaa tilalle omistusasuntoja, jotta alueen maine paranisi. Andersson puolestaan haluaisi laajentaa lähiöiden oppilaaksiottamisalueita, ja hänen mukaansa myös raitiotien rakentaminen Varissuolle voisi ehkäistä segregaatiota.
Turun yliopiston sosiaalitieteiden erikoistutkija Jarkko Rasinkangas sanoo, että jo olemassaolevan asuntokannan muuttaminen on ongelmallista.
– Purettavien talojen alta pois muuttavat, muuttavat alueille, jossa on jo ennestään pienituloisia. Kaupungin kokonaissegregaatiossa ei tapahdu oikeastaan mitään muutosta.
Omistusasuntojen lisääminen vuokratalolähiöön puolestaan saattaa lisätä kahtiajakoa. Esimerkiksi eri sosiaaliluokkien välinen kyräily voi lisääntyä.
– Voi olla, että se siinä toteutuukin sen sijaan, että tulisi kanssakäymistä, mikä on tämän sosiaalisen sekoittamisen tavoiteltu lähtökohta.
Tarkan harkinnan paikka
Suomessa on koitettu edistää ja tukea asuinkannan sekoittamista. Rasinkankaan mielestä asuntokannan jälkikäteen muuttamisella voi olla paljonkin ennalta-arvaamattomia negatiivisia vaikutuksia, esimerkiksi asukkaiden tukiverkostot saattavat katketa, eikä seuraukset ole hyviä.
Varissuon tapauksessa pitäisikin tarkkaan harkita, mitä ollaan tekemässä.
– Ei se ainakaan niin yksinkertainen prosessi ole, että suoraan voisi suositella jotain tällaista.
Lähiöiden tutkimiseen erikoistunut Jarkko Rasinkangas sanoo, että koulujen tasa-arvon lisääminen segregaatiota vähentämällä ei tapahdu hetkessä.
– Siinä on pitkä tie edessä ennen kuin tämä rupeaa heijastumaan koulumaailmassa ja oppilaiden koostumuksessa.
Turun normaalikoulun perusopetuksen rehtori Satu Kekki ei usko, että oppilaaksiottamisalueiden laajentaminen ja lähiökoulujen painotetun opetuksen lisääminen on toimiva ratkaisu lähiöiden segregaatioon.
– Meillä on jo nyt oppilaaksiottoalueena koko Turku ja ympäristökunnat. Suurin osa oppilaista tulee Varissuolta, eli ei keskustasta tänne hakeuduta. Jostain muualta se segregaation purkaminen pitäisi aloittaa.
Jarkko Rasinkangas sanoo, että Varissuo ponnahtaa aina aika ajoin esiin alueena, jonka ongelmiin pitäisi tartua. Esimerkiksi 15 vuotta sitten Turku oli mukana eurooppalaisessa hankkeessa, jossa etsittiin keinoja puuttua lähiöiden segregaatioon.
– Paljon tuli ehdotuksia, mutta aika vähän ne ovat toteutuneet.
Voit keskustella aiheesta 3. maaliskuuta kello 23 asti.