Jo viime keväänä Tulli varoitti päättäjiä, että Venäjän vastaisia pakotteita saatettaisiin kiertää Venäjän naapurustossa sijaitsevien maiden kautta.
Nyt näyttää siltä, että näin on myös käynyt.
Suomen tavaravienti Kirgisiaan, Kazakstaniin ja Uzbekistaniin kasvoi epäilyttävän voimakkaasti viime vuoden lopussa.
Näihin maihin vietiin loppuvuoden aikana erityisesti sellaisia tuotteita, jotka kuuluvat pakotteiden piiriin kuten koneita ja -laitteita sekä kuljetusvälineitä. Iso osa Suomesta Kirgisiaan, Kazakstaniin ja Uzbekistaniin kulkevista tavaroista kulki lisäksi maateitse rekoilla tai junilla suoraan Venäjän lävitse.
– Osa siitä tavarasta joko jää matkalla Venäjälle tai päätyy näistä maista jälleenvientinä Venäjälle, sanoo Tullin valvontaosaston johtaja Sami Rakshit.
Kirgisia ja Kazakstan kuuluvat yhdessä Venäjän, Valko-Venäjän ja Armenian kanssa Euraasian talousunioniin. Tämä tarkoittaa sitä, että tavaroiden liikkuminen näiden maiden välillä on helppoa ja vaivatonta.
Suomen tavaravienti esimerkiksi Kirgisiaan kasvoi koko viime vuoden aikana peräti yli 800 prosenttia. Loppuvuonna maahan vietiin reilu 430 prosenttia enemmän tuotteita kuin alkuvuonna. Suomen ulkomaankaupan koko mittaluokassa Kirgisia-viennin arvo oli kuitenkin edelleen pieni, noin 29 miljoonaa euroa.
Kuka pakotteita kiertää?
Samalla kun vienti Venäjälle on romahtanut, tavaravienti Keski-Aasiaan on lisääntynyt muistakin länsimaista.
Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD julkaisi helmikuun lopussa raportin, jonka mukaan EU-maiden sekä Britannian vienti Armeniaan, Kirgisiaan ja Kazakstaniin kasvoi pakotteiden voimaantulon jälkeen 15–90 prosenttia.
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen päällikkö Iikka Korhonen arvioi niin ikään, että taustalla on hyvin todennäköisesti pakotteiden kiertoa. Osa kasvusta voi kuitenkin selittyä myös sillä, että yritykset ovat siirtäneet tuotantoaan Venäjältä näihin maihin, Korhonen sanoo.
Hän ei pidä yllättävänä, että Venäjän-vastaisia pakotteita kierretään kolmansien maiden kautta.
Mutta kuka pakotteita kiertää: Venäjän valtio, venäläiset yritykset vai suomalaiset yritykset?
Tullin Sami Rakshit ei ota kysymykseen kantaa.
– Liiketoimintaa tapahtuu siten, että joko tarkoituksellisesti tai tahattomasti, tavaraa päätyy sellaiseen maahan eli Venäjälle tai Valko-Venäjälle, minne sen ei pitäisi päätyä.
Korhosen mukaan taustalla voi olla sekä Venäjän valtio tai venäläisiä yrityksiä.
– Jos yksityisten yritysten tuotannosta puuttuu jotain komponentteja, varmasti siellä mietitään vähemmän laillisia keinoja saada niitä.
Korhonen kuitenkin painottaa, ettei porsaanreiän mittaluokka ole valtava. Vain hyvin pieni osa pakotteiden alaisista tuotteista, joita EU-maat veivät aiemmin Venäjälle, on korvautunut naapurustossa sijaitsevien maiden viennillä, Korhonen sanoo.
Enemmänkin pakotteiden kierto kertoo hänestä Venäjän epätoivosta saada ulkomaisia komponentteja.
– Monilla teollisuuden aloilla tuotanto on suorastaan romahtanut Venäjällä. Ulkomaisten komponenttien puute näkyy siellä selvästi.
Uusi pakotepaketti puuttuu porsaanreikään
Ennen viime viikonloppua Tulli ei ole voinut ilman selkeää näyttöä puuttua sellaisiin kuljetuksiin, joiden epäillään kiertävän pakotteita. Selkeän näytön saaminen taas on rajanylitystilanteessa vaikeaa, Rakshit sanoo.
Tilanne on muuttunut, sillä huoli pakotteiden kiertämisestä on kuultu myös EU-tasolla.
EU:n kymmenes Venäjän vastainen pakotepaketti hyväksyttiin viikonloppuna, ja siinä pakotteiden kiertoon puututaan ainakin osittain.
Kaksikäyttötuotteiden sekä aseiden ja ampumatarvikkeiden kauttakulku Venäjän lävitse on nyt kiellettyä. Kaksikäyttötuotteilla tarkoitetaan sellaisia tuotteita, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin.
Tulliviranomaisille on myös tullut enemmän mahdollisuuksia puuttua epäilyttäviin kuljetuksiin, Rakshit kertoo. Huoli pakotteiden kiertämisestä ei kuitenkaan ole kokonaan poistunut.
– Pakotteiden alla on erittäin laaja tavarakategoria eli nämä ovat vain murto-osa siitä. Muiden tuotteiden osalta kiertomahdollisuus ei olennaisesti muutu.
Juttua varten on haastateltu myös Tullin tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilää.
Kuuntelee lisää EU:n kymmenennestä Venäjän vastaisesta pakotepaketista:
Aiheesta voi keskustella 4. helmikuuta kello 23:een saakka.
Jutussa olevaan grafiikkaan korjattu 6.3. kello 10.30 maiden viennin määriä miljoonina euroina.