Puutteellisten kiinteistöverotietojen selvitystyö on meneillään monessa satakuntalaiskunnassa.
Kiinteistövero on vuosittain maksettava, kiinteistön omistukseen perustuva vero. Kiinteistöveron tulot menevät kiinteistöjen sijaintikunnille.
Ylen Satakunnan kunnille tekemän kyselyn mukaan selvitys tehdään tämän vuoden aikana Eurassa, Eurajoella, Harjavallassa, Kankaanpäässä, Siikaisissa ja Ulvilassa. Huittisissa selvitys on alkamassa ensi vuonna.
– Kiinteistöveroselvitys tehdään kevään aikana. Tarkoitus on selvittää tilanne ilmakuvia hyödyntämällä ja tämän jälkeen päätetään jatkotoimista, kertoo Euran talouspäällikö Lauri Ämmälä.
Kokemäellä, Pomarkussa ja Porissa puolestaan on tarvetta selvitykseen, mutta siihen ei ole vielä ryhdytty.
Jämijärvellä, Nakkilassa ja Raumalla ei selvitystä tehdä. Yle Porin kyselyyn eivät vastanneet Karvia, Säkylä ja Merikarvia.
Raumallakin tilannetta silti seurataan jatkuvasti.
– Muutama vuosi sitten tehtiin alustavia vertailuja tietokantojen kesken. Kantakaupungin alueella puutteita on vähemmän, mutta sivummalla haja-asutusalueella lienee erilaisia vanhoja rakennuksia esimerkiksi varastotiloja, joita ei ole verottajan tiedossa, sanoo Rauman teknisen toimialan johtaja Tomi Suvanto.
Selvitystä tehdään eri tavoin
Selvityksiä tehdään eri menetelmin joko omin voimin tai ulkopuolisen asiantuntijan avulla.
Esimerkiksi Siikaisissa kiinteistön omistajille lähetetään kirje, jossa ohjeistetaan käymään tarkistamassa kiinteistön rakennukset sähköisessä järjestelmässä omilla pankkitunnuksilla.
Kankaanpäässä kunnan tietoja verrataan verottajan tietoihin ja karttatietoihin.
– Jos epäselvyyttä ilmenee, lähetetään kysely kuntalaisille tai kaupungin mittamiehet käyvät paikan päällä toteamassa asiat, kuvailee Kankaanpään rakennustarkastaja ja suunnittelutulosalueen johtaja Ilkka Vainionpää.
– Isoja puutteita ei ole ilmennyt, mutta jonkin verran korjattavaa löytyy, koska ilmeisesti verottajalla ei ole kiinteistöverotuksen piirissä ihan kaikkia kiinteistöjä, jotka löytyvät kunnan rakennusrekisteristä, sanoo Harjavallan kaupungingeodeetti Jari Prehti.
Arviot menetyksistä vaihtelevat
Ylen kyselyn perusteella monissa satakuntalaiskunnissa saamatta jäävän kiinteistöveron arviointi on vaikeaa tai ainakin arvioissa on suurta vaihtelua. Esimerkiksi Nakkilassa summa arvioidaan erittäin vähäiseksi.
Kokemäellä arvioidaan, että yleisellä tasolla kiinteistöveronlisäys voisi olla kymmenen prosenttia.
– Viime vuonna tehtiin selvitys Sääksjärven alueella. Selvityksen perusteella arvioidaan saatavan noin 20 000 euroa vuodessa lisää kiinteistöveroja, kertoo esimerkkinä Kokemäen tekninen johtaja Markus Virtanen.
Ulvilassa kunnan rakennusrekisterin ja verohallinnon rekisterissä rakennuksien ero ei ole kovin merkittävä: noin 370 rakennusta.
– Pääosin lähdetään hakemaan luvattomia rakennuksia, joita ei ole missään rekistereissä ja lisäksi tarkentamaan rekistereistä jo löytyvien rakennuksien ominaisuustietoja. Analyysin mukaan tällaisia rakennuksia voisi olla reilu 3 500, summaavat Ulvilan rakennustarkastaja Mirja Rantanen ja tekninen johtaja Juha Hjulgren.
Porissa iso tarve selvitykseen
Porissa on vertailtu asemakaava-alueella kiinteistöveron perusteena olevia tietoja kaupungin ja verohallinnon välillä vuodesta 2015.
Lähitulevaisuudessa Porissa on suunniteltu aloitettavaksi verottajan järjestelmästä puuttuvien rakennusten kartoittaminen ja rakennusten pinta-alatietojen vertailu sekä puutteiden korjaaminen esimerkiksi erilaisten kiinteistöanalyysien avulla.
Talous- ja hallintojohtaja Tuomas Hatanpään mukaan tarve selvitystyölle on ilmeinen, sillä tasapuolisuus kiinteistöveroa maksavien keskuudessa ei täysin toteudu tällä hetkellä ja kaupungilta jää merkittävästi kiinteistöverotuloa saamatta.
Kiinteistöverotietojen korjaukset ovat tuoneet kaupungille tähän mennessä yhteensä noin miljoona euroa.
– On huomattava, että kiinteistöverot ovat korjailujen myötä myös laskeneet joissain tapauksissa. Puutteellisten rakennustietojen sekä verottajalta puuttuvien rakennusten vuoksi jää kiinteistöverotuloja varovaisen arvion mukaan saamatta vielä ainakin miljoona euroa, laskee talous- ja hallintojohtaja Tuomas Hatanpää.