Kotikuntaoikeuden hakeminen herättää innostusta Laitilassa. Vakka–Suomessa sijaitseva kunta on toivottanut Ukrainasta paenneita lämpimästi tervetulleeksi jo kohta vuoden ajan. Parhaillaan heitä asuu Laitilassa 330. Lapsia heistä on noin sata.
Koulutusta maahanmuuttajille antaa Winnova, ja varhaiskasvatuksen yksiköt ja koulut ovat luonnollisesti ottaneet lapset ja nuoret palvelujen piiriin.
Suomen kieltä opiskelevien ryhmä on innoissaan kotikuntaoikeuden saamisesta. Kaikki kädet nousevat, kun luokalta kysytyään kiinnostusta.
– Me tarvitsemme kotikuntaoikeutta, koska sillä tavalla voimme saada uuden kodin ja rahaa äidille, kertoo Dima Minchenko.
Hän on saapunut Suomeen puoli vuotta sitten, joten hänen pitää odottaa kotikuntaoikeuden hakemista vielä puoli vuotta. Kuusihenkisessä perheessä on lasten lisäksi vanhemmat ja isoäiti.
Terveydenhoito kiinnostaa
Ukrainasta 10 kuukautta sitten Suomeen paennut Valeriia Voitiuk tietää, että kotikuntaoikeus tuo aiempaa enemmän palveluita.
– Se antaa meille samat mahdollisuudet kuin suomalaiselle asukkaalle. Esimerkiksi lapset voivat saada hoitopaikan, jos vanhemmat ovat työttöminä. Voisin saada myös terveydenhoitoa, kertoo Voitiuk.
Hänenkin pitää odottaa muutama kuukausi ennen kuin hakemusta voi kirjoittaa.
Ensimmäisinä hakupäivinä digi– ja väestötietovirastoon tuli hakemuksia melko maltillinen määrä. Syy on selvä.
Johtava asiantuntija Maisa Gynther digi– ja väestötietovirastosta kertoo, että vasta 8.3.2022 Maahanmuuttovirasto myönsi ensimmäiset tilapäisen suojelun oleskeluluvat Ukrainasta paenneille.
Kotikuntahakemuksia oli tullut digi- ja väestötietovirastoon torstain alkuiltapäivään mennessä 109. Jo ensi viikolla hakemuksia voi saapua paljon lisää.
Viime vuonna tilapäistä suojelua sai yli 45 000 Ukrainasta paennutta.
Laitila kannustaa hakemaan kaupunkilaiseksi
Laitilassa on asukkaita noin 8 500. Kaupunginjohtaja Lauri Kattelus ottaa mielellään ukrainalaiset laitilalaisiksi. Hän painottaa, että kotikuntaoikeus antaa heille aiempaa enemmän mahdollisuuksia.
Veronmaksajien määrä lisääntyy, sillä varsinkin kesäkaudella ukrainalaiset ovat työllistyneet hyvin kausityöhön. Kaupungin kassa kestää myös palvelujen tarjoamisen.
– Tämä ei ole budjettiasia, vaan inhimillinen asia. Heille kuuluvat kaikki samat palvelut kuin muillekin, eli muun muassa varhaiskasvatus, koulu ja kirjastopalvelut. Terveyspalvelut ovat hyvinvointialueen palveluita. Toivomme sydämestämme, että kaikki jotka haluavat kotikuntaoikeuden, sitä myös hakevat, kertoo Kattelus.
Kotikunta ei vie etuja
Kaupunginjohtaja Lauri Kattelus painottaa, että ukrainalaisten ei kannata pelätä etujen menettämistä.
He voivat edelleen olla vastaanottokeskuksen palvelujen piirissä ja lähteä takaisin kotimaahansa vapaasti.
– Omaa asuntoakaan ei tarvitse nyt heti ruveta hakemaan. Meillä on niin sanottu kuntamalli käytössä. Olemme tehneet sopimuksen maahanmuuttoviraston kanssa ja tarjonneet kaupungin vuokra–asuntoja maksutta ukrainalaisten käyttöön. Uuden asunnon voi hakea, kun töitä on saatu ja on päästy sosiaaliturvan piiriin, kertoo Kattelus.
Kotikunnan saaminen ei vaikuta kansalaisuuteen, oleskeluoikeuteen Suomessa tai oikeuksiin Ukrainassa.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 4. maaliskuuta kello 23 saakka.