Hyppää sisältöön

Professori Matti Klinge on kuollut

Klinge oli kuollessaan 86-vuotias.

Svartvit bild på Matti Klinge som sitter på en bänk på torget framför domkyrkan i Helsingfors, leende och klädd i solglasögon.
Matti Klinge kuvattuna Helsingin Senaatintorilla vuonna 2020. Kuva: Jaani Lampinen / Yle
Pilvi Pitkäranta,
Mattias Mattila,
STT
Avaa Yle-sovelluksessa

Historiantutkija ja professori Matti Klinge on kuollut. Klingen poika vahvistaa asian Ylelle.

Klinge oli kuollessaan 86-vuotias.

Klinge toimi akateemisena vaikuttajana harvinaisen pitkään ja hänet tunnettiin monipuolisena ja tuotteliaana historiantutkijana.

Klinge työskenteli Helsingin yliopiston historian professorina vuosina 1975–2001. Lisäksi hän toimi monissa luottamustehtävissä.

Hänen tuotantoonsa sisältyy laajojen sivistys- ja henkilöhistoriallisten tutkimusten lisäksi hänen omaelämäkertansa.

Viimeinen päiväkirja jäi kesken

Klinge tunnettiin kantaa ottavana yhteiskunnallisena keskustelijana, joka ei väistellyt poleemisia aiheita.

Näkemyksiään hän julkaisi muun muassa julkisissa päiväkirjoissaan, joita ilmestyi vuosittain vuodesta 1999 lähtien. Päiväkirjojen kansikuvina julkaistiin Klingen omia maalauksia.

Siltala-kustantamo kertoo, että hänen viimeiseksi jäänyt päiväkirjansa jäi kesken, eikä sitä julkaista.

Mielipiteitään Klinge toi julki pääkaupungin päivälehdissä ja muun muassa Hufvudstadsbladetin kolumnistina. Klinge korosti kaksi- ja monikielisyyden merktystä paitsi yliopistoyhteisössä myös yhteiskunnassa yleensä.

Professori, historiantutkija Matti Klinge (1936-2023) lähikuvassa
Klinge oli historiantutkijana Suomen kansainvälisimpiä. Kuva: Compic-Photos Oy / All Over Pres

Puolusti Krimin liittämistä Venäjään

Klinge väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1967.

Hänelle myönnettiin vuosikymmenten aikana useita palkintoja ja tunnustuksia, muun muassa Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan komentajamerkki sekä valtion tiedonjulkistamispalkinto.

Vuonna 2014 otsikoihin nousivat Klingen näkemykset Ukrainan tilanteesta. Klinge puolusti Krimin liittämistä Venäjään.

Klinge sivisti itseään matkoilla

Esseistinä ja kansalaiskeskustelijana Klinge pyrki korostamaan eurooppalaisten kulttuuriarvojen ja sivistyksen merkitystä. Hän matkusti paljon ja kirjoitti matkakertomuksia päiväkirjoihinsa.

Useimmiten hän matkusti Euroopassa, sillä hänen mielestään oli kiinnostavaa palata paikkaan, jossa oli jo aiemmin käynyt. Se oli hänelle keino syventää tietämystä.

Matkakohteistaan hän luki paljon etu- ja jälkikäteen. Päiväkirjoissa maiden nykytilanne heijastuu historiallista kehystä vasten.

Matti Klinge Touko Siltalan haastattelussa vuonna 2017.

Suosittelemme sinulle