Sodan alkamisen jälkeen Suomeen saapuneista työikäisistä ukrainalaisista noin viidennes on löytänyt työpaikan. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimpien tietojen mukaan vuoden lopussa työllistyneitä ukrainalaisia oli Suomessa 5 400.
Suomi vastaanotti viime vuonna noin 45 000 ukrainalaista, joista työikäisiä on noin kaksi kolmasosaa.
Ministeriön erityisasiantuntija Susanna Piepponen pitää työllistyneiden määrää hyvänä, kun ottaa huomioon, kuinka haasteellisista lähtökohdista sotaa paenneet ovat työtä lähteneet hakemaan.
– Näiden ihmisten on täytynyt ensin saada katto pään päälle, lastensa asiat kuntoon ja sen jälkeen löytää töitä, vaikka he eivät osaa suomea, ruotsia tai välttämättä englantiakaan erityisen hyvin, Piepponen sanoo.
Piepponen kertoo, että suurin osa Suomeen saapuneista ukrainalaisista on naisia, jotka ovat tulleet maahan pienten tai kouluikäisten lastensa kanssa. Iso osa heistä on korkeasti koulutettuja. Ukrainassa noin 60 prosentilla 30–34-vuotiaista naisista on korkeakoulututkinto.
Kielitaito suurin haaste ukrainalaisten työllistymiselle
Työllistyminen ei ole läpihuutojuttu, vaikka Suomessa työvoimapula piinaa monia aloja. Suurin haaste on kielitaidon puute.
– He ovat hyvin kouluttautuneita ihmisiä, mutta heidän kielitaitonsa on enimmäkseen ukraina ja venäjä. Ehkä 10 prosentilla on englannin kielitaitoa, mutta usein ei sillä tasolla, että se riittäisi työskentelyyn.
Yle vieraili Helsingin messukeskuksessa Rekrytori Ukraina -tapahtumassa, jossa tarjotaan tukea ukrainalaisille työnhakijoille Suomessa.
Tapahtumassa 20-vuotias Ukrainan Donetskin alueelta Pokrovskin kaupungista kotoisin oleva Illia Kudriakov kertoo, että hänen tulevaisuudensuunnitelmansa ovat Suomessa.
Kudriakov saapui Suomeen viisi kuukautta sitten. Hän opiskelee suomea kielikurssilla ja vaikka kieli on vaikea, on sen opiskeleminen ollut mukavaa ja mielenkiintoista.
– Ukrainassa työskentelin leipomo-kahvilassa ennen kuin aloitin lastenlääkärin opintoni yliopistossa, Kudriakov kertoo.
Tällä hetkellä Kudriakov opiskelee ja etsii töitä palvelualalta. Hän toivoo pääsevänsä töihin baariin tai kahvilaan.
Kudriakov kertoo, että työnhaku on ollut vaikeaa.
– Jossain toisessa maassa voisin pärjätä pelkällä englannilla, mutta Suomessa töitä saadakseni minun pitäisi osata suomea, mikä tekee työn löytämisestä todella vaikeaa, Kudriakov sanoo.
Tammikuussa Suomeen saapunut 38-vuotias Iryna Bairachna toimi kotonaan Harkovassa maanviljelijänä. Bairachnan tilalla kasvoi muun muassa vehnää ja maissia. Maatalous muodostaa yli 40 prosenttia Ukrainan viennistä.
– Tällä hetkellä minulle käy melkeinpä mikä vain työpaikka, johon ei vaadita suomen kielen taitoa. Sitten, kun olen löytänyt jonkun työn ja oppinut suomea, voin kouluttautua uuteen ammattiin, Bairachna kertoo.
Bairachnan unelmana on toimia taas joskus maatalouden parissa.
Yli tuhat suomalaisyritystä haluaa palkata ukrainalaisia
Linja-autoalan yritys Nobinan henkilöstöstä vastaava Tony Stenberg kertoo, että yhtiö tarvitsee paljon lisää linja-auton kuljettajia Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle. Nobina on HSL-alueen suurin liikennöitsijä.
– Samalla haluamme tarjota tänne tulleille ukrainalaisille mahdollisuuksia, Stenberg sanoo.
Stenberg kertoo, että Nobinan venäjänkielinen rekrytointikurssi on herättänyt paljon kiinnostusta ukrainalaisten keskuudessa, koska kielitaito on monille haaste.
– Meillä on tällä hetkellä melkein sadalle linja-auton kuljettajalle tarve. Myös lisää asentajia tarvitaan, Stenbeg sanoo.
Työ- ja elinkeinoministeriössä ei ole tarkkoja tietoja siitä, mille aloille saapuneet ovat työllistyneet, mutta erilaisia selvityksiä on käynnissä.
Jotain voi päätellä niistä noin 1 100 suomalaisyrityksestä, jotka ovat ilmoittaneet TE-toimistoille halukkuutensa ukrainalaisten rekrytointiin. Joukossa on eniten maatalouden, ravintola-alan sekä kiinteistö- ja maisemanhoitoalan yrityksiä.
Ministeriön erityisasiantuntija Susanna Piepposen mukaan Suomeen saapuneiden joukossa on myös esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajia tai hoitoalan ihmisiä, joita täälläkin kaivataan kipeästi. Heidän työllistymistään vaikeuttaa se, ettei Ukrainassa suoritettua tutkintoa välttämättä tunnusteta Suomessa.
– Heidän täytyy kielen opiskelun lisäksi hankkia täydennyskoulutusta, jotta he voivat tehdä oman alansa töitä. Ne ratkaisut eivät ole kovin nopeita, näin se vaan on.