Suomessa on saatettu antaa ADHD-diagnooseja liian kevyin perustein. Osa diagnooseista voi olla vääriä tai ainakin riski virheisiin on kasvanut, sanovat Ylen haastattelemat ADHD:hen perehtyneet lääkärit.
ADHD-diagnoosit ovat yleistyneet viime vuosina kiihtyvää tahtia, kun tietoisuus aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä on kasvanut. Kelan mukaan ADHD-lääkkeiden käyttäjien määrä on kahdeksankertaistunut Suomessa vuodesta 2010. Kasvu kiihtyi erityisesti koronavuosina.
Terveystalon psykiatrian erikoisalan johtajan Sami Leppämäen mukaan on selvää, ettei kiivas kasvu voi jatkua loputtomiin. ADHD:n esiintyvyys on aikuisväestössä 2–3 prosentin luokkaa.
– Varmaan on niin, että jotkut ihmiset ovat saaneet diagnooseja aika keveinkin perustein, Leppämäki sanoo.
HUS Neuropsykiatrian poliklinikalla ja Helsingin kaupungin neuropsykiatrisessa työryhmässä työskentelevä psykiatrian erikoislääkäri Suvi Olkkola huomauttaa, että huolellinen ADHD-diagnostiikka vaatii aikaa ja resursseja. Siihen ei riitä yksi eikä kaksikaan tapaamista.
– On mahdollista, että kiireessä ja rajallisilla resursseilla toimittaessa toisinaan saatetaan diagnoosi asettaa suppeamman arvion perusteella ja tällöin virheellisten diagnoosien todennäköisyys kasvaa, Olkkola kertoo.
Länsinaapurissa selvä käänne
Ruotsissa ilmiössä näkyy jo merkittävä käänne.
Diagnoosin saaneita ruotsalaisia yrittää päästä eroon diagnoosistaan. Psykologi Claudia Ring Uppsalan yliopistollisesta sairaalasta kertoo, että diagnoosin purkua toivovia potilaita on enemmän kuin he pystyvät vastaanottamaan.
– Perumista toivotaan, koska se voi vaikuttaa opiskelu- tai työmahdollisuuksiin. Potilaissa on myös niitä, jotka on diagnosoitu lapsena, ja aikuisena he eivät enää tunnista oireita itsessään, Ring sanoo.
Ruotsiin ollaan vielä alkuvuodesta avaamassa ADHD-diagnoosien purkamiseen erikoistunut yksityisklinikka (siirryt toiseen palveluun).
Suomessa diagnoosien perumisjonoja ei näy, kertovat HUSin ja Helsingin kaupungin Olkkola ja Terveystalon Leppämäki. Leppämäen mukaan diagnooseja on kuitenkin yritetty muuttaa myös Suomessa.
– Yksittäistapauksia on tullut minunkin vastaanotolleni, koska ADHD voi olla este tietyille aloille hakeutumiseen, Leppämäki kertoo.
ADHD voi vaikeuttaa uraa Finnairilla
Suomessa ADHD-diagnoosi estää työskentelyn esimerkiksi veturinkuljettajana ja lentäjänä, mutta voi vaikuttaa myös uraan pelastajana tai lentokoneen matkustamohenkilökunnassa.
Finnairin lääketieteellinen johtajan Kimmo Ketolan mukaan Finnairilla ei ole tiettävästi töissä ainuttakaan stuerttia tai lentoemäntää, joilla olisi ADHD-diagnoosi.
Ketolan mukaan lentäjän ja matkustamohenkilökunnan tehtävät ovat turvallisuuskriittisiä töitä, ja siksi henkilöt, joilla on hoitamaton ADHD, eivät niihin sovellu. ADHD:hen liittyy usein tarkkaamattomuutta, keskittymisen häiriöitä ja impulsiivisuutta. Myös ADHD-lääkitys voi olla este alalle työllistymiselle.
– ADHD-lääkkeet ovat niin sanottuja psykostimulantteja, jotka lähtökohtaisesti ovat ilmailualan turvallisuuskriittisissä töissä kiellettyjä.
Ketolan mukaan lentäjien kohdalla kielto on ehdoton, mutta matkustamohenkilökunnan kannalta ei absoluuttinen. Ketola kertoo suhtautuvansa varauksella ADHD-diagnoosien yleistymiseen.
– Lääkekorvaukset ovat radikaalilla tavalla lisääntyneet. Minulla on sellainen epäilys, että diagnooseja tehdään ehkä herkemmin. Jos minuun ottaa yhteyttä matkustamopalveluhenkilökuntaamme kuuluva tai sellaiseksi haluava, haluaisin nähdä, mihin diagnoosi perustuu, jottei tapahdu niin sanottuja oikeusmurhia tällaisessa diagnostiikassa. Lääketieteellinen diagnoosi voi olla myös vahingollinen, Ketola kertoo.
Kuka jää ilman diagnoosia?
ADHD näkyy Annin, 30, elämässä esimerkiksi niin, että rutiinien katkeaminen kuormittaa häntä raskaasti. Jos rutiinit menevät sekaisin, Anni voi unohdella asioita, myöhästellä ja tehdä impulsiivisia päätöksiä. Anni esiintyy jutussa vain etunimellään, koska asia koskee terveystietoja.
Annin mielestä ADHD:n diagnosointi on epätasa-arvoista.
Vaikeimpia oireita kokevat eivät välttämättä kykene hakemaan apua. Annin mukaan päihdekoukussa oleva ja elämänhallinnan vaikeuksista kärsivä voi kokea, ettei ADHD-tutkimuksiin hakeutumiseen ole enää ole voimavaroja.
– Avun saaminen ei ole läpihuutojuttu kaikille.
Annille itselleen diagnoosin saaminen oli pitkä prosessi: se tehtiin julkisessa terveydenhuollossa ja ajan kanssa.
Erikoislääkäri Olkkola arvioi, että avun pariin hakeutuvat helpommin henkilöt, joiden keskittymisen vaikeudet eivät ole pahimmasta päästä.
– Potilaissa korostuvat ihmiset ihmiset, jotka ovat pärjänneet suhteellisen hyvin opinnoissa ja työelämässäkin tiettyyn pisteeseen saakka.
Anni ei itse halua työpaikallaan kertoa diagnoosistaan ennen kuin on osoittanut olevansa hyvä työntekijä. Hänen kokemuksensa mukaan ihmisillä on paljon ennakkoluuloja.
Annille sopii monipuolinen työ, jonka sisältöön on mahdollista vaikuttaa luovasti. Hän on työskennellyt media-alalla ja sosiaalialalla.
– Kun ADHD-ihminen löytää työn mistä tykkää, hän panostaa siihen ihan täysillä, Anni sanoo.
Some toi hyvää ja huonoa
ADHD tunnetaan nykyään entistä paremmin sosiaalisen median ansiosta. ADHD-sisältö kasvatti suosiotaan esimerkiksi videopalvelu Tiktokissa koronapandemiarajoitusten aikana, mikä herätti monet pohtimaan voisivatko heidän vaikeutensa johtua ADHD:sta.
Psykiatrian erikoislääkäri Olkkolan mielestä ADHD-tietoisuuden kasvussa on hyvät ja huonot puolensa. Hänen mielestään on hyvä, että ADHD osataan nykyään ottaa huomioon yhtenä vaihtoehtona vaikeuksien taustalla. Huonona puolena hän näkee sen, että esimerkiksi työssä uupuneet saattavat etsiä syytä keskittymisvaikeuksiinsa ADHD:sta.
– Kaikilla on joskus vaikeaa keskittyä, kaikilla on ajanhallinnan vaikeuksia, kaikki tuntevat joskus levottomuutta ja rauhattomuutta. Ero kulkee siinä, missä vaiheessa vaikeudet haittaavat merkittävästi elämää ja kenellä oireita ilmenee useissa elämänvaiheissa, Olkkola sanoo.
Täsmennetty 8.3. kello 14.22: Juttuun on lisätty tieto siitä, että Annin diagnoosi on tehty ajan kanssa julkisessa terveydenhuollossa.
Korjattu 9.3. kello 11.48: Kuvatekstissä luki aiemmin virheellisesti, että henkilö sairasti ADHD:ta. Oikeasti ADHD ei ole sairaus vaan häiriö.
Oletko sinä pyrkinyt eroon ADHD-diagnoosista? Ota yhteys luottamuksella jutun kirjoittajaan Karla Kempakseen: karla.kempas@yle.fi. Olemme kiinnostuneet kuulemaan tarinasi.
Voit keskustella aiheesta 9.3. klo 23 asti.
