Sihteerinä työskentelevä Outi Suvanto tinkii ruokamenoista. Proteiinipitoiset ruoka-aineet sekä tuoresalaattiainekset jäävät kaupan hyllyyn.
– Koetan pärjätä sosekeitolla.
Keskiluokkaiset, kolmisen tuhatta tai sen alle ansaitsevat töissäkäyvät ihmiset kertovat syövänsä aikaisempaa huonommin rahapulan takia. Yle kysyi hintojen nousun seurauksista ruokaostoksiin, ja monet kirjoittivat joutuneensa nipistämään rajustikin ruuasta viime kuukausina. Neljäsataa suomalaista kertoi tilanteestaan Ylen tekemässä verkkokyselyssä.
Porvoolainen Outi Suvanto on yksi verkkokyselyymme vastanneista.
”Olemme pudonneet ruokailun suhteen alempaan sosiaaliseen luokkaan.”
Tietoasiantuntija, 48, Tampere
Takuusäätiö arvioi hintojen nousun aiheuttavan taloudellisia ongelmia nyt myös keskituloisille, joilla niitä ei aiemmin ole ollut. Toimitusjohtaja Juha Pantzar laskee, että mediaanituloisella eli noin 3000 euroa kuussa ansaitsevalla on vähän niin sanottua taloudellista liikkumavaraa. Kohtia, joista menoja voi tinkiä nopeasti hintojen noustessa, on niukasti.
– Hirveen monella se, mistä voi tinkiä nopeiten ja helpoiten on ruoka, Pantzar sanoo Ylen haastattelussa.
Näin on tapahtunut myös Outi Suvannolle.
Epäterveellisesti syöminen surettaa
Ensi kallistui sähkö ja sitten lainakulut. Outi Suvannon kaksihenkisessä perheessä oli pakko tinkiä ruokamenoista.
Suvanto kertoo syöneensä näihin päiviin saakka kolme ravitsevaa ateriaa päivässä. Nyt se ei onnistu.
– Minua raivostuttaa suoraan sanoen.
Suvanto kyseenalaistaa jo sen, elääkö hän enää hyvinvointiyhteiskunnassa.
– Käyn kuitenkin palkkatöissä ja saan ihan ok palkkaa, mutta en pysty syömään terveellisesti.
Sama asetelma kiukuttaa ja hämmästyttää muitakin Ylelle kirjoittaneita. Moni suree, että joutuu syömään epäterveellisesti nyt taloussyistä.
”Laskujen jälkeen jäljelle jäävä raha menee keskiluokkaiselta perheeltä nyt ruokaan, johtuen myös sähkön hinnan ja lainakorkojen noususta. Välillä tuntuu, kuin olisimme palanneet 50-luvulle.”
Opettaja, 39, Pori
”Kyllä sitä joskus voisi ostaa kalaa, sushia tai pihviä. Nykyään ne ovat hyvätuloisten herrojen herkkuja.”
Eläkeläinen, 65, Kouvola
Ruokamenot ovat nousseet joissakin Ylelle kirjoittaneiden perheissä jopa satoja euroja.
Outi Suvannon perheessä suurin yllätys koski asumista. Lainan korot ponnahtivat ylös vuoden alussa.
Ruokakulut ovat Suvannon mukaan nousseet viisikymmentä euroa kaikesta tinkimisestä huolimatta.
– Kerran viikossa suon itselleni lounaan työpaikkaruokalassa.
Suvannon lisäksi muutama muukin kirjoittaja kertoo, että työpaikkalounas on vaihtunut eväisiin.
Arjen pieni luksus puuttuu
Kahvilassa käynnistä on tullut monelle luksusta. Tiukkaan taloudelliseen tilanteeseen joutuneet kirjoittavat enää vain unelmoivansa kahvilassa käynnistä.
Monia surettaa myös, että pieniin iloihin kuten suklaalevyyn ei ole enää varaa.
”Perheen aikuisten karamellit ja saunasiiderit jäävät ostamatta. Se arjen pieni luksus jää puuttumaan, ja se on ankeaa.”
Asiantuntija, 33, Loppi
Porvoolaisen supermarketin kauppias Juha Heinänen vahvistaa viestin, joka nousee pintaan Ylelle tulleista kertomuksista.
– Ruoka on joillakin ihmisillä ainut vaihtoehto, josta voi säästää, Heinänen sanoo.
Heinäsen mukaan asiakkaat karsivat esimerkiksi kivoista heräteostoksista ja vaihtavat merkkituotteet kaupan omiin merkkeihin.
Hyvätuloisetkin miettivät rahojen riittävyyttä
Taloushuolien lisääntyminen hintojen noustessa ei ole ihme.
Alla olevasta kuviosta näet, kuinka kovaa alamäkeä palkansaajien ostovoima on huvennut viime vuoden aikaan. Tilastoissakin näkyy jo se, että samalla rahalla saa entistä vähemmän.
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Aino Silvo pitää selvänä, että hintojen ja korkojen nousu vaikuttaa myös keskituloisiin. Kotitalouksista kolmasosalla on asuntolainaa. Lainojen korot nousevat yhä useammassa perheessä.
– Asuntolainaa on tyypillisesti nuorilla lapsiperheillä, joilla muutkin kulut voivat olla suuret, Silvo sanoo puhelimessa.
Pääekonomisti Henna Mikkonen Säästöpankki-ryhmästä taas kertoo, että laaja hintojen ja korkojen nousu koskettaa nyt myös hyvätuloisia perheitä.
Laajeneva huoli omasta taloudesta ilmeni jo viime syksynä pankkiryhmän säästämisbarometri-tutkimuksessa.
– Hyvätuloisten huoli omasta taloudesta kasvoi suhteellisesti eniten, Mikkonen kertoo niin ikään puhelinhaastattelussa.
Mikkosen mukaan vähätuloisten lisäksi myös hyvätuloiset joutuvat miettimään rahojen riittävyyttä.
– Ehkä ensimmäisen kerran pitkään aikaan.
Hyvätuloisilla Mikkonen tarkoittaa noin 60-80 tuhatta euroa vuodessa ansaitsevia.
Huoli näkyi myös Ylelle tulleissa viesteissä.
”Säästötilille ei voi laittaa enää mitään. Se tuo turvattomuuden tunnetta”
Hitsaaja, 46, Kiuruvesi
Tiukinta on tietenkin pienituloisilla ja yksinhuoltajilla.
Se kuului myös ihmisten Ylelle lähettämissä viesteissä. Osa kertoo, että ruokamenot eivät ole nousseet siksi, että se on mahdotonta. On perheitä, joissa ruuan laadun lisäksi tingitään sen määrästä.
”Olen työtön. Ruoka ei oo tarpeeksi terveellistä, vaan makaroni-makkara -linjaa.”
Työtön, 55, Ikaalinen
Marika Jussila Porista kertoo lähettämässään videossa omasta tilanteestaan. Hän asuu kahdestaan lapsensa kanssa ja työskentelee tuotantotyöntekijänä.
Osa elää niin kuin ennenkin
Kaikkien keskituloisten ei toki ole tarvinnut tinkiä ruokaostoksista.
Tamperelainen toimintaterapeutti kertoo puhelimessa, että hän on tehnyt edullista ruokaa perheelleen aina. Ruokamenot ovat siten jo valmiiksi pienet. Esimerkiksi linsseistä ja pavuista saa halvat proteiinit.
Oman siirtolapuutarhanpalstan sato vähentää tarvetta ostaa esimerkiksi hedelmiä.
– Pakastin on täynnä marjoja.
Hänen mielestään kalliit kotimaiset tomaatit ja kurkut voi jättää ostamatta talvella myös ilmastosyistä.
– Talvella voi syödä juureksia ja kaalia.
”Olen siitä onnellisessa asemassa, että minun ei ole tarvinnut miettiä, mitä ostaa.”
Yksinyrittäjä, 60, Heinävesi
Suvantoa huolettaa koko kansan terveys
Outi Suvannon kärryihin on kertynyt ostoksia pohjan peitoksi.
Illalliseksi on valmissalaattia paistettuine broileripalasineen. Työlounaaksi valmis sosekeitto. Suvanto on laskenut, että valmispakkaus tulee halvemmiksi kuin itse monipuolisista aineksista koottu salaatti lohipaloineen.
Suvanto on opiskellut ravintotieteitä ja ymmärtää hyvin, mitä pitäisi syödä.
– Mitähän tästä seuraa kansanterveydenkin kannalta.
Häntä harmittaa tehdä vastoin parempaa tietoa.
Voit keskustella aiheesta 10.3. klo 23 saakka.
