Miksi joidenkin kännyköiden tai televisioiden hinta nousi vuodessa yli 40 prosenttia, kun kilpailevat tuotteet kallistuivat vain kymmenisen prosenttia?
Yksi syy on se, että yritykset ovat nostaneet hintoja enemmän kuin niiden omat kulut ovat kasvaneet Venäjän hyökkäyssodan seurauksena.
Esimerkiksi erimerkkisten puhelimien ja televisioiden ”tuotannontekijät” eivät ole niin erilaisia, ettäkö joidenkin mallien hurja hinnannousu selittyisi pelkästään käytetyillä materiaaleilla tai kuljetuskustannuksilla.
– Tämä osoittaa sen, että hinnankorotukset eivät johdu pelkästään kohonneista tuotantokustannuksista. Niihin vaikuttavat myös valmistajan ja kauppojen hinnoittelustregiat, Hintaopas.fi:n maajohtaja Liisa Matinvesi-Bassett toteaa.
Tilaisuus tekee varkaan. Yritykset voivat käyttää hätätilannetta – pandemiasta, toimitusketjujen häiriöistä tai energiakriisistä johtuvaa inflaatiota – tekosyynä voittojensa kasvattamiseen.
Inflaation nouseminen otsikoihin ja yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen ruokkii hintojen nousua.
– On mahdollista, että yleinen inflaatiopuhe on saanut aikaan sen, että kuluttajat odottavatkin, että hinnat nousevat. Näin yritykset ovat pystyneet nostamaan hintoja, Etlan suhdannepäällikkö Päivi Puonti pohtii.
Katso videolta, miten eri tahtia tiettyjen elektroniikkatuotteiden hinnat ovat nousseet:
Myös Euroopan keskuspankki on jo kiinnittänyt huomiota siihen, että yritysten voittomarginaalit paranevat.
EKP:n ylin päättävä elin neuvosto sai taannoin Inarin-kokouksessaan (siirryt toiseen palveluun) eteensä kalvosarjan, jonka mukaan inflaatiota kiihdyttävät nyt enemmän yritysten voitot kuin palkka- tai verotulot.
Näin Inarin-kokouksen muistiossa sanotaan: ”Korostettiin laajalti, että voittojen ja katteiden kehitys edellyttää jatkuvaa seurantaa ja lisäanalyysiä yhtäläisesti palkkakehityksen kanssa.”
Tähän asti keskuspankki on nostanut esiin vain palkkojen nousun riskin. Pääjohtajat eivät ole puhuneet yritysten voitonkäärinnästä mitään julkisuudessa.
Seuraavan kerran keskuspankki analysoi inflaation syitä ensi viikon torstaina rahapoliittisessa kokouksessaan. Pääjohtaja Christine Lagarde sanoi Ylen haastattelussa taannoin, että keskuspankki tekee kaikkensa hintojen painamiseksi alas.
Palkansaaja kantaa taakan kriiseistä
Suomessa yritysten kasvaneet voitot näkyvät esimerkiksi yhteisöveron tuotossa, joka on kasvanut merkittävästi parin viime vuoden aikana.
Myös kansantalouden tilinpito osoittaa, että yritykset ovat parantaneet tulojaan selvästi palkansaajia ja julkista sektoria enemmän.
– On ihan normaalia, että nousukautena yritysten voitot kasvavat, kun kysyntä on vahvaa, kuten nyt pandemian jälkeen on ollut, Etlan Päivi Puonti sanoo.
Nyt puhutaan kuitenkin jo taantumankin riskistä. Kuinka kauan yritykset voivat nostaa hintoja nykyiseen tahtiin?
– Se voi jatkua niin kauan kuin kuluttajat ovat näitä hintoja valmiita maksamaan. Eli raja tulee yrityksille vastaan siinä vaiheessa, kun kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan näitä korkeampia hintoja, Puonti sanoo.
Vaikka kodinkoneiden ja muun tavaran kysyntä on heikkoa, hinnat ovat silti nousseet. Vauhdikkaimmin nousevat palvelujen hinnat.
Voittoja on kasvatettu myös julkisilla tuilla
Talouskehitys on hidastunut Venäjän hyökkäyksen jälkeen selvästi, mutta yrityksillä on edelleen hinnoitteluvoimaa. Kun työttömyys on matalaa, kansa pystyy kuluttamaan.
Esimerkiksi jääkaappipakastimien, astianpesukoneiden ja robottipölynimurien hinnat nousivat tammi–helmikuussa viidenneksellä viime vuoden alkuun verrattuna verkkokaupassa. Legojen hinnat kallistuivat yhä seitsemän prosenttia, vaikka pääraaka-aineen eli muovin hinta on romahtanut (siirryt toiseen palveluun) jo viime vuonna.
Yhtenä syynä yritysten porskuttamiseen ovat suuret tukipaketit, joita Euroopan unioni, sen jäsenmaat ja EKP ovat laatineet kriisiavuksi.
– Tuet ovat kohdistuneet myös muille kuin niille, jotka niitä tarvitsisivat. Silloin ylimääräiset tulot kanavoituvat myös kysyntään. Onkin mahdollista, että osa julkisista tuista on suoraan vaikuttanut yritysten voittoja kasvattavasti.
Aiheesta lisää:
Keskiluokkaiset suomalaiset kertovat syövänsä epäterveellisesti rahapulan vuoksi.