Hyökkäyssota Ukrainassa on heikentänyt Venäjällä naisten asemaa.
Yli kymmenen venäläistä aktivistiryhmää julkaisi naistenpäivänä 8. maaliskuuta vetoomuksensa sodan lopettamiseksi sekä naisten aseman parantamiseksi maassa.
Sodan vaikutukset ylettyvät kaikkialle yhteiskuntaan, mutta erityisesti naiset joutuvat kärsimään hallinnon mielivallasta. Sota on esimerkiksi lisännyt väkivallan uhkaa perheissä, lapsiperheköyhyyttä, poliittista sortoa ja epätasa-arvoa työelämässä, aktivistit kirjoittavat.
Aktivistit pelkäävät, että sotaa käyvä Venäjän valtio näyttää nyt esimerkillään, että väkivallan harjoittaminen on hyväksyttävää, jolloin väkivaltaisen käytöksen kärsijöiksi joutuvat yhä useammin naiset, lapset ja seksuaalivähemmistöt.
Perheväkivalta on yksi yleisimmistä väkivallan muodoista Venäjällä. Vuonna 2017 maan hallinto muutti lainsäädäntöään niin, että kodin seinien sisällä tapahtuvasta lapsen tai puolison pahoinpitelystä ei enää rangaista.
Naisasioita ajavat ryhmät ovat jo vuosia vaatineet muutosta lakiin.
Abortin rajoitus pelottaa
Miesten lähettäminen tykinruuaksi rintamalle voi heikentää venäläisnaisten itsemääräämisoikeutta, aktivistit pelkäävät.
Venäjä on jo pitkään kärsinyt matalasta syntyvyydestä. Maan väkiluku supistuu ja vuonna 2022 Venäjän syntyvyys oli alhaisin sitten vuoden 1943–1944, jolloin enemmistö miehistä taisteli toisessa maailmansodassa.
Tammikuussa presidentti Vladimir Putin määräsi hallituksen ratkaisemaan supistuvan väestön ongelman yhdessä Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa.
Sen sijaan, että hallitus olisi ehdottanut sodan lopettamista ihmishenkien säästämiseksi, Kreml väläytti aborttioikeuden rajoittamista.
Hallitus ehdotti, että aborttioikeus tulisi poistaa julkisen terveydenhuollon piiristä. Jos päätös astuu voimaan, jatkossa abortin saisi vain yksityisillä klinikoilla, jolloin toimenpiteen saatavuus heikentyisi merkittävästi.
Kreml uskoo, että tällainen politiikka rohkaisisi naisia hankkimaan enemmän lapsia.
Aktivistit huomattavat vetoomuksessaan, että Venäjän demografisilla ongelmilla ei ole mitään tekemistä aborttien kanssa, vaan köyhyys ja sota tappavat ihmisiä.
Sodan vuoksi takapakkia otettu työelämän tasa-arvossa
Lukuisat talouden sektorit ovat kärsineet Venäjän aloittaman sodan ja länsimaiden asettamien pakotteiden seurauksena.
Pakotteet ovat synnyttäneet 12 prosentin inflaation, joka on syönyt ihmisten maksukykyä. Venäjän heikentyneestä taloustilanteesta kärsivät erityisesti palvelualat, kuten kauneus-, siivous-, ravintola- ja matkailualat, joissa työskentelee paljon eri ikäisiä ja taustaisia naisia.
Lisäksi vuonna 2022 Venäjällä luotiin oikeudellinen perusta transsukupuolisten syrjimiseen työmarkkinoilla, kun transsukupuolisuus lisättiin psykiatristen ”häiriöiden” luetteloon.
Käytännössä lisäys tarkoittaa sitä, että transsukupuolinen ei voi työskennellä julkisissa organisaatioissa, kuten opettajana tai virkamiehenä.
Liikekannallepano heijastuu naisiin ja lapsiin
Aktivistit vastustavat Kremlin pyrkimyksiä militarisoida yhteiskunta päiväkodeista lähtien. He esimerkiksi vaativat niin kutsuttujen ”patrioottisten tuntien” lakkauttamista.
Kreml otti uuden oppiaineen käyttöön syyskuussa. Tunneilla opetetaan muun muassa isänmaallisia arvoja.
Osittainen liikekannallepano vaikuttaa jokaisen venäläisen elämään. Aktivistien mukaan liikekannallepanolla on valtavat yhteiskunnalliset ja taloudelliset seuraukset. Se romuttaa perheitä ja vie lapsilta oikeuden isäänsä.
Monet venäläiset miehet on kutsuttu palvelukseen väkisin ja heidät lähetetään rintamalle vastoin omaa tahtoaan.
Samalla vastuu perheen elättämisestä kaatuu yksinomaan naisten niskaan. Tilastojen mukaan joka viides venäläinen lapsi varttuu perheessä, jossa palkka ei riitä elämiseen. Tulevaisuudessa köyhyydessä elävien perheiden määrän pelätään nousevan.
Naiset kärsivät poliittisen aktivismin seurauksensa
Venäjän lainvalvontaviranomaiset ovat vuodesta 2022 alkaneet yhä useammin vainota naisaktivisteja. Naisia on rangaistu erityisesti sodanvastaisten kannanottojen ilmaisemisesta.
Esimerkiksi Tšetšeniassa, Dagestanissa, Sakhassa, Burjatiassa ja Tuvassa naiset ovat vastustaneet liikekannallepanoa ja sotaa.
Aktivisten mukaan naisia uhkaa poliisiväkivallan lisäksi sukupuoleen perustuva väkivalta. Kotietsintöjen, pidätysten ja kidutusten lisäksi sotaa vastustavat naiset voivat joutua seksuaalisen väkivallan tai uhkailun kohteeksi. Lisäksi viranomaiset uhkailevat naisia usein lasten huostaanotoilla.
Sota heikensi vammaisten naisten asemaa
Sodan alkamisen jälkeen vammaisten naisten elämä Venäjällä alkoi huonontua. Tämä johtuu ensisijaisesti siitä, että sodassa vammautuneet venäläissotilaat kuormittavat vammaisille tarkoitettuja palveluita.
Venäjän hallinto on luvannut sotilasinvalideille tuntuvia korvauksia ja etuuksia esimerkiksi proteesien ja lääkkeiden hankkimiseksi, mutta samalla se on jättänyt muut vammasta kärsivät oman onnensa nojaan.
Venäjä on oma-aloitteisesti katkaissut yhteistyön monien maiden kanssa, jotka tuottivat esimerkiksi proteesiteknologiaa.
Pakotettu siirtolaisiksi
Aktivistien mukaan monet sotaa vastustavat venäläisnaiset ovat joutuneet jättämään kotimaansa suojellakseen perhettään sorrolta ja väkivallalta.
Esimerkiksi moni raskaana oleva nainen lähtee Venäjältä pois synnyttääkseen lapsensa maassa, jossa poliittinen ilmapiiri ei ole yhtä ankea kuin Venäjällä.
Pakolaisia auttavan järjestön vetoomuksessa ollaan myös huolissaan Ukrainasta pakenevien naisten tilanteesta.
Venäjän ja Ukrainan välillä tehtiin vuonna 2022 yli kaksi miljoonaa rajanylitystä, mutta tietoja siitä, kuinka moni rajanylittäneistä oli pakolainen ja kuinka moni pakkosiirretty ei ole.
Ukrainalaisista pakolaisista enemmistö on naisia ja lapsia.
Aktivistien mukaan Venäjälle pakkosiirrettyjen ukrainalaisten tilannetta voi verrata ihmiskaupan uhreihin.
Yle kokosi tähän juttuun tavallisille venäläisille viime vuonna langetettuja tuomioita. Voit testata, välttyisitkö tuomiolta.
Uusimmat uutiset Ukrainan tilanteesta löydät tästä päivittyvästä artikkelista.
Katso myös: