Etelä-Savon käräjäoikeudessa käsitelty ihmiskauppatapauksen syyte on hylätty.
Haastehakemuksen mukaan vastaaja oli kontrolloinut asianomistajan rahankäyttöä ja painostanut opiskeluun, asumiseen sekä työpaikkaan liittyvissä asioissa. Vastaaja tapauksessa on asianomistajan eno.
Painostamiseen liittyi syytteen mukaan myös vaatimus naisen palaamisesta Pakistaniin, jossa hänellä oli uhka joutua pakkoavioliittoon.
Käräjäoikeus katsoi, ettei ihmiskaupparikoksen tunnusmerkistö täyty. Ihmiskaupparikoksen edellyttämää painostamista asuin- ja opiskelupaikan valintaan liittyen ei ole vastoin vastaajan kiistämistä näytetty tapahtuneen.
Käräjäoikeuden tuomion mukaan kysymys ei ole ollut ihmiskaupparikoksen kaltaisista olosuhteista. Käräjäoikeus katsoo, ettei vastaajan menettely asianomistajan palkkarahojen käytön osalta ole rinnastettavissa mainittuihin olosuhteisiin, vaikka niihin voitaisiinkin kohdistaa moitteita jollain muulla perusteella.
Valtion varoista maksetaan vastaajan puolustajalle palkkiota noin 10 000 euroa. Lisäksi kuluja ja arvonlisäveroja korvataan noin 5 000 euroa.
Asianomistajan avustajalle palkkiota maksetaan noin 5 500 euroa sekä muiden kulujen korvauksena ja arvonlisäveron määränä noin 2 100 euroa, eli yhteensä noin 7 600 euroa. Valtion vahingoksi jäävät kustannukset ovat kokonaisuudessaan noin 22 600 euroa.
Tuomio ei ole lainvoimainen.