Ruotsalaisapteekeissa diklofenaakkia sisältävät kipugeelit ovat tästedes myynnissä avohyllyn sijaan tiskin takana.
Ruotsin apteekkiliiton äskettäisen päätöksen (siirryt toiseen palveluun) syynä ovat diklofenaakin vesistölle aiheuttamat ympäristöriskit.
Asiakkaan on siis pyydettävä tuotetta apteekin henkilökunnalta, ja ostamisen yhteydessä asiakas saa tietoa kipugeelin käytöstä ja ympäristövaikutuksista. Verkkomyynnissä tuotteen tilaajan on puolestaan vahvistettava, että on lukenut ohjeistuksen.
Suomessa apteekit eivät ainakaan toistaiseksi ole muuttamassa suosittujen kipugeelien myyntitapaa.
– Toistaiseksi luotamme Suomessa siihen, että antamalla asiakkaille lääkeneuvontaa ja vinkkejä lääkkeen oikeaan käyttöön voidaan estää ympäristöriskejä, sanoo farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler Suomen Apteekkariliitosta.
Suomen Apteekkariliitto on kuitenkin pitänyt tiiviisti silmällä Ruotsissa jo pidempään käytyä keskustelua diklofenaakkia sisältävistä kipugeeleistä.
– Mikäli tulisi tarve, toki me suomalaisissa apteekeissa haluamme toimia vastuullisesti ja olemme valmiita myös ottamaan ne tiskin taakse niin, että asiakas aina varmasti saa neuvontaa lääkettä ostaessaan, Charlotta Sandler sanoo.
Kipugeeliä ei pitäisi käyttää turhan pitkään
Apteekkariliiton mukaan diklofenaakki on itsehoitolääkkeenä Suomessa myynnissä neljällä eri kauppanimellä: Diclofenac Ratiopharm, Diclospray, Voltaren Emulgel ja Voltaren Forte.
Apteekkari-lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) kipugeeli Voltarenia markkinoiva yhtiö Haleon käynnistää kevään aikana myös Suomessa tiedotuskampanjan kipugeelin vastuullisen käytön edistämiseksi. Haleonin edustaja toteaa Apteekkari-lehdessä, että esimerkiksi kädet tulee pyyhkiä geelin käytön jälkeen, ettei tuotetta joudu jäteveteen.
Yle Uutiset ei tavoittanut Haleonin edustajaa kommentoimaan asiaa ennen tämän jutun julkaisua.
Charlotta Sandler Apteekkariliitosta pitää tärkeänä, ettei kipugeelejä käytettäisi turhaan. Esimerkiksi vaivan pitkittyessä olisi syytä keskustella hoitokeinoista farmaseutin tai lääkärin kanssa.
– Kipugeelit ovat ainoastaan kipua tilapäisesti poistavia. Niitä ei lähtökohtaisesti ole tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön, Charlotta Sandler sanoo.
Diklofenaakki aiheuttaa haittoja vesieliöille
Ruotsissa tiskin taakse siirretty diklofenaakki on lääkeaine, jonka ympäristövaikutuksia on tutkittu runsaasti.
Diklofenaakki on tulehduskipulääke, joka kemiallisesti ja elimistövaikutuksiltaan muistuttaa hyvin paljon muita tulehduskipulääkkeitä, kuten ibuprofeenia, toteaa kehitysproviisori Elli Leppä Pharmacasta eli entisestä Lääketietokeskuksesta. Vesistölle se on hyvin haitallinen.
– Vesistöissä diklofenaakki on hyvin myrkyllinen aine. Se voi aiheuttaa haittoja monenlaisille vesieliöille – muun muassa kaloille sekä simpukoille ja muille selkärangattomille. Pitoisuudesta riippuen lievempää tai vakavampaa haittaa, Elli Leppä sanoo.
Diklofenaakki voi suurina pitoisuuksina vaikuttaa esimerkiksi kalanpoikasten kehitykseen ja häiritä simpukoiden lisääntymistä ja kasvua. Pienemmät pitoisuudet voivat aiheuttaa muun muassa muutoksia kalojen elimiin.
Lääkkeiden ympäristövaikutuksia tutkivan monitieteisen Sudden-projektin koordinaattori Sanja Riikonen kertoo, että luonnonvesistöissä tällä hetkellä havaittavat diklofenaakin pitoisuudet eivät ylitä esimerkiksi kalanpoikasten kehitysasteille tappavan myrkyllisiä pitoisuuksia. Havaituilla pienemmillä pitoisuuksilla voi kuitenkin olla muita haittavaikutuksia.
– Suomessakin luonnonvesistä on välillä havaittu diklofenaakkia sellaisina pitoisuuksina, jotka voivat mahdollisesti aiheuttaa muutoksia esimerkiksi kalojen munuaisissa, Sanja Riikonen toteaa.
Diklofenaakkia päätyy vesistöön muun muassa pesuvesien mukana. Se on jätevedessä hankala aine.
– Nykyisin jätevedenpuhdistamoilla käytössä olevat puhdistusmenetelmät eivät juurikaan pysty poistamaan diklofenaakkia prosessin aikana, Sanja Riikonen toteaa.
EU:ssa diklofenaakki on parhaillaan ehdolla prioriteettiainelistalle, jolle kuuluvien aineiden pitoisuuksia vesistöissä seurataan.
Kuluttajien kiinnostus lääkkeiden ympäristövaikutuksiin kasvaa
Kuluttajien kiinnostus lääkkeiden ympäristövaikutuksia kohtaan on viime vuosina kasvanut, ja se on huomattu suomalaisapteekeissakin.
– Kiinnostus ympäristövaikutuksiin kasvaa. Ja Ruotsissa nähdään, että kuluttajat tekevät sen perusteella jopa valintoja, kun on olemassa vaihtoehtoinen hoito, Charlotta Sandler Apteekkariliitosta sanoo.
Charlotta Sandler pitää tärkeänä, että lääkkeiden ympäristövaikutuksiin kiinnitetään huomiota. Silti hän korostaa, että hoitoa valitessa on noudatettava lääketieteellisiä perusteita ja lääkärin ohjeita on syytä noudattaa.
Joissakin tapauksissa ympäristövaikutuksiltaan erilaisia lääkkeitä on valittavissa, joissakin tapauksissa vaihtoehtoja ei ole tai ne eivät sovi potilaalle, toteaa myös Elli Leppä Pharmacasta.
– Voi olla tilanteita, jolloin lääkeaineet, joilla on paljon ympäristövaikutuksia, voivat olla ainoa vaihtoehto tietyn potilaan hoitamiseen. Silloin niitä on syytä käyttää siitä huolimatta, että näitä vaikutuksia on todettu.
Käyttämättä jääneiden lääkkeiden palautus on helppo ympäristöteko
Pharmaca julkaisi terveydenhuollon ammattilaisille kotimaisen lääkkeiden ympäristöluokituksen runsas vuosi sitten. Pharmacassa on suunnitteilla tehdä ympäristöluokituksesta myöhemmin selkeä versio myös kuluttajien käyttöön.
– Ympäristöluokituksessa puhutaan keskeisesti vaikutuksista vesistöön. Muun muassa ilmastokuormasta ei ole käytännössä oikeastaan maailmanlaajuisestikaan vielä kunnolla tietoa saatavilla, Elli Leppä Pharmacasta sanoo.
Pääosa lääkkeiden ympäristövaikutuksista koituu asianmukaisesti käytetyistä lääkkeistä, jotka päätyvät viemäriveteen kulkeuduttuaan lääkkeen käyttäjän elimistön läpi tai suoraan käyttäjän iholta.
Elli Leppä muistuttaa kuitenkin myös hyvin helposta keinosta, jolla jokainen voi vähentää lääkkeiden aiheuttamaa ympäristökuormaa.
– Jos kuluttajalla on käyttämättä jääneitä tai vanhentuneita lääkkeitä, niin perusohje on se, että ne pitää palauttaa apteekkiin. Sitä tehdäänkin Suomessa tällä hetkellä hyvin.
Katso Yle Areenasta: Käyttämättömät lääkkeet palautuvat apteekkeihin hyvin. Harva enää kaataa yskänlääkkeen lopun vessanpyttyyn tai heittää vanhat pillerit roskien sekaan. Lääkejäte päätyy kiitettävästi apteekkiin. Oikeaan sijoitteluun on ohjannut kasvanut yleinen ympäristö- ja kierrätystietoisuus.