Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suomessa on alle viikon sisällä sattunut useita nuorten välisiä väkivaltatapauksia, jotka kertovat poliisin mukaan kasvavasta trendistä alaikäisten väkivaltarikollisuudessa.
Eilen keskiviikkona Helsingissä Vesalan peruskoulun oppilaan epäillään puukottaneen toista oppilasta kotitalouden oppitunnilla. Teosta epäilty on 13-vuotias tyttö ja uhri poika.
Sitä edeltävänä päivänä tiistaina Oulussa sattui yhden päivän sisällä kaksi epäiltyä rikosta.
Alle 15-vuotiaan pojan epäillään lyöneen toista alle 15-vuotiasta poikaa teräaseella kasvojen alueelle Kaukovainiolla. Oulun keskustan kauppakeskuksessa tapahtui väkivaltainen ryöstörikos, jossa epäiltynä on useita alaikäisiä henkilöitä. Myös uhrit ovat alaikäisiä.
Oulun poliisin mukaan vastaavanlaisia tapauksia on tutkinnassa useita.
Lisäksi lauantai-iltana 15-vuotiasta puukotettiin hengenvaarallisesti Siilinjärvellä. Epäilty itse on alle 15-vuotias.
Yle tekee juttua väkivallasta tai sen uhasta, jota alaikäiset nuoret kokevat koulussa ja vapaa-ajallaan. Voit kertoa omista tai läheistesi kokemuksista alla olevalla lomakkeella.
Suhtautuminen teräaseisiin hämmästyttää poliisia
Teräaseiden yleisyys nuorten keskuudessa on huomattu myös Oulun poliisilaitoksella. Rikosylikonstaapeli Irmeli Korhonen sanoo, että puukkoja, taittoveitsiä ja nyrkkirautoja näkyy kouluikäisillä nuorilla entistä enemmän.
Korhonen on hämmästynyt, kuinka osa vanhemmista suhtautuu teräaseisiin.
– Opetuspuolelta on tullut viestiä, että jos he ottavat koululla puukon pois oppilaalta, vanhemmat kyseenalaistavat sen, onko koululla oikeus ottaa puukkoa pois. Itse en ymmärrä tällaista vanhemmilta. Heidän täytyy ymmärtää, ettei teräasetta saa julkisilla paikoilla kantaa.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen sanoo, ettei nuorten teräaseiden käyttö ole erityisen yllättävää, sillä suomalaisissa väkivaltarikoksissa teräaseita käytetään verrattain usein.
– Tiedetään, että monet lapset ja nuoret kantavat teräaseita mukanaan itsepuolustukseksi. Silloin on todennäköisempää, että niitä myös käytetään.
Pekkarisen mukaan nuoria pitäisi aina muistuttaa, että teräaseen hallussapito on vakava rikos. Siitä tulee 15 vuotta täyttäneille sakkoja ja sitä nuoremmat joutuvat sosiaaliviranomaisten kanssa tekemisiin.
Yllyttääkö kuvaaminen rikoksiin?
Nuorten tekemät ryöstöt ovat yleistyneet Oulussa nopeasti, Irmeli Korhonen sanoo.
– Puoli vuotta sitten olisin sanonut, että meillä ei Oulussa ole vastaavia katuryöstöjä kuin Etelä-Suomessa. Mutta olen tosi huolissani tällä hetkellä.
Elina Pekkarisen mukaan nyt esille tullut rikossuma ei ole tyypillistä. Hän on huolissaan copycat-ilmiöstä, joka ruokkii tekoihin. Esimerkkejä rikoksiin saadaan somesta, perinteisestä mediasta, musiikkivideoista, Tiktokista.
Sosiaalisen median käyttö rikostapauksien yhteydessä on noussut lyhyessä ajassa 15 prosentista 20 prosenttiin.
– Teimme viime syksynä aloitteen siitä, että pitäisi kriminalisoida väkivallantekojen kuvaaminen ja kuvamateriaalin hallussapito ja levittäminen.
Alaikäisten väkivaltarikollisuus kasvussa
Helsingin poliisilaitoksen rikoskomisario Marko Forss toteaa, että vaikka viime päivien tapaukset eivät liity toisiinsa, ne kuvastavat trendiä: väkivaltarikollisuudessa on nähty kasvua vuodesta 2015 alkaen.
– Suurin osa tästä koskee lievempiä eikä vakavia väkivallatekoja. Jos joku lyö tai potkaisee toista välitunnilla jalkapallopelin yhteydessä, siitä tehdään nykyään aika herkästi rikosilmoitus.
Toisaalta alaikäisten tekemissä vakavissa väkivaltarikoksissa nähtiin piikki koronavuosina 2020–2021.
– Ne kuitenkin koskettivat enemmän 15–17-vuotiaita kuin alle 15-vuotiaita.
Forss arvelee, että jos lievempi väkivaltarikollisuus yleistyy, niin samalla yleistyvät myös vakavammat teot. Hän kuitenkin muistuttaa, että tekojen määrä saattaa vain näyttäytyä tilastoissa korkeampana ilmoittamiskynnyksen alentumisen myötä.
Yksittäistä syytä nuorten väkivaltaiselle käyttäytymiselle ei Forssin mukaan ole.
– Koronaa on tarjottu syyksi nuorten pahoinvointiin ja varmasti osittain tämä pitää paikkaansa, mutta nousu alkoi jo ennen koronaa. Se, saako lapsi apua päihde- tai mielenterveysongelmiin ja koulunkäyntiin, vaikuttaa myös asiaan.
Hänen mukaansa alaikäisen yleisin perustelu teräaseen kantamiselle on oma turvallisuus.
– Siinä voi myös olla näyttämisen halua ja tietynlaista kapinointia, Forss toteaa.
9.3. kello 16.44. Sosiaalisen median käyttö rikostapausten yhteydessä on noussut 15 prosentista 20 prosenttiin, ei 25 prosenttiin kuten jutussa luki.
